Väärät marketit

 

Yksi ilta Janneke oli sopivasti lattialla puuhaamassa niin että pääsin ihan viereen. Keksin ottaa yhteisselfieitä, menin siihen taakse ja räpsin kuvia. Ne näyttivät sellaisilta vähän tärähtäneiltä humputtelukuvilta, joita kaverukset voivat ottaa baari-illan jälkeen aseman passikuva-automaatissa tehden hassuja ilmeitä. 

Automaatistahan tulee sellainen neljän kuvan sarja aina, mustavalkoinen. Yhdistelin neljä parasta otosta ja käänsin sen tietokoneella mustavalkoiseksi, ja niin oli tyttöjen baari-iltasarja valmis.

Keskustassa näin kauniita punertavia ja keltaisia puita. Mietin, että pitäisi käydä valokuvaamassa niitä kierros, mutta mieluiten sitten kun on vähän aurinkoistakin eikä näin täysharmaata kuin nämä päivät.

Lähdin yhtenä päivänä erikseen autolla ottamaan syyskuvia keskustasta, mutta sitten siellä ei perkele paistanutkaan aurinko, vaan iso pilviverho oli tullut eteen. Puut olivat varjossa, vaikka sinitaivasta näkyi. 

Vasta kotikadulle palatessa pilvi poistui. Jollain on ihan valtava villiviinipöheikkö tuossa kulman takana. Se kyllä muuttaa kaiken noissa syyspuissa, että paistaako vai ei.

Etupihan sienitunnelmaa.

Viime viikon olikin kokonaisuudessaan paljolti harmaa sää, mutta tänään paistoi aurinko ja menin kävellen kuvaamaan puita. Ruska on meneillään, mutta moni puu edelleen vihreässä lehvässä.

Siellä täällä kukkivat myös erilaiset istutetut kukat edelleen täysillä. Kappelin takana jotain isoja keltaisia torvitöttöröitä. Jonkun aidalla mustasilmäsusannat tai vastaavat. Violetteja astereita keskustan puistikossa.

Mieheni teki itselleen hollantilaiseen syksyyn kuuluvaa viherkaali-perunamuhennosta ja makkaraa, mutta minä en halunnut sitä perinneruokaa nyt, joten sovittiin, että minä teen omat spaghetti gorgonzolat. Mieheni taas ei pidä homejuustoista, joten sellaiset reseptit saan nauttia ihan keskenäni. Se kiehuva viherkaali haisikin niin pahalta, että en tod. olisi halunnut. Tiedän, että se on terveellistä. Mutta olin sentään jo syönyt lounaalla töissä ruusukaalia.

Gorgonzolan perusohje, vanha lehtileike, oli ihan hyvä, tuli juustoinen kastike. Siinä luki, että laita salviaa. Mietin, että kaapissa minulla ei ole salviaa, mutta etupihassahan se kasvaa. Kävin oikein ammattikokkina vähän jalkakäytävällä poimimassa omia yrttejä.

Laitoin lehdet tiskipöydälle odottamaan kastikkeeseen lisäämisen vaihetta, ja kun olin hetken poissa, mieheni alkoi nyppiä niitä biojätekulhoon kahvinporojen päälle. Että ties mitä roskia. Aloin huutaa, että älä tuhoa mun ruoka-aineksia. Sain poimia ne sieltä kahvista ja pestä. 

Kävin lähikaupassa kävellen. Siellä luki pyöröovessa, että se menee pian kiinni kolmeksi viikoksi remontin takia! Kääks! Pitää käydä jossain kaukana ostoksilla. Missä ei tunne järjestystä ja kuluu enemmän aikaa. Ja remontin jälkeen oma kauppa on varmana ihan toisessa järjestyksessä ja pitää opetella sekin uudestaan. 

Jouduin ensin yksinäni vaihtoehtoiseen kauppaan. On se hankalaa, kun ei tunne hyllyjä. Seisoo ja ihmettelee. Löysin lopulta kyllä kaiken. Luulin, että ostoksia olisi vähän, mutta mukaan tarttui pari spontaania ekstraa ja korista tulikin tosi painava. Olisi pitänyt ottaa kärryt sittenkin. Mutta inhoan sitä, että muilla marketeilla on pelkkiä valtavia liian syviä tankkeja kärryinä eikä matalampaa versiota kuten omassa kaupassa.

Mutta sieltä sai kelvollista markettisushia, mitä ei aina ole omassa kaupassa. Otin heti lounaan mukaan.

Kissaakin kiinnosteli sushi.

Ostosten purku haukotuttaa.

Seuraavat ostokset tehtiin yhdessä, ja taas eri kaupassa ison listan kanssa. Aina siellä on pettymyksiäkin siitä, ettei vieraalla marketilla esim. ole minun spelttileipääni, jota aina ostan. Mutta täältä taas saa erinomaisia kasvisruoka-eineslounaita, Chili sin carnea ja Tikka masalaa, joita olen nyt koesyönyt. Niitä piti ottaa lisää varastoon.

Laitoin vähän kreikkalaista jugurttia kasvischilin päälle.

Kiertely vieraassa marketissa kesti kyllä taas luvattoman kauan. Sahaa käytäviä ees taas ja etsii moneen kertaan. Ikuisuuden päästä selvittiin ulos ja auringonlaskuun.

Ja Jip taas keittiöhommissa.

Yhtenä yönä olin uneton ja mietin pelejä, joita jotkut suosittelevat, jotta aivoille tulee tylsää ja voi nukahtaa. Esim. että keksi kaikki e:llä alkavat asiat jostain aiheesta. Päätin, että menen virtuaalisesti siihen tuttuun lähikauppaan ja saan ostaa sieltä ravinnokseni vain s-kirjaimella alkavia asioita. Ja nimenomaan hollanniksi. Saankohan niistä menyyn?

Löytyi sieltä minun vakio speltbrood, spelttileipäni, ja spagetti. Hedelmäosastolta sinaasappel, appelsiini, ja sla, salaatti ja siihen slasaus, salaattikastike, mutta ei oikein muuta vihannesta tai hedelmää. Spinazie kyllä, pinaatti. Juotavaksi spa, mineraalivesi, sap, mehu tai sinaasappelsap, appelsiinimehu. Lihapuolelta joku sucadelapje tai schouder-joku eli erilaisia naudanlihapihvejä. Sushi ja surimi. Aha, schimmelkaas eli homejuusto. Sepä hyvä. Mutta ei oikeaa kalaa eikä oikein maitotuotteita löytynyt ässällä alkavana. Ei mitään voita tai margariinia leivälle. Sandwichspread korkeintaan, mutta se on aika pahaa. Sesamolie, seesamiöljy, jolla voisi paistaa jotain paremman puutteessa. Riiseistä snelkookrijst, pikariisi. Ei mitään tonnikalasäilykkeitä eikä vihannessäilykkeitä löytynyt, eikä kahvia eikä teetä. Snoepmix, karkkisekoitus ja Snickers ja salamipizza. Ei pähkinöitä, sipsejä eikä alkoholijuomia tullut mieleen. Suomeksi saisin sipsiä, hollanniksi en chipsiä. Vähän on huono ruokavalio ehkä näillä eväillä.

Jip haaveilee juustonpalasta.

Mutta Janneke tarttuu toimeen.