Riika osa 2 - Sumuisen siilin majatalo

Kolmantena päivänä kävelimme Riiassa vähän pidemmän reitin. Ensin katsottiin kissatalon kissapatsaat ja ruutitorni, ”pulvertornis”. (Matkan ensimmäinen osa löytyy tästä linkistä!)

Kissatalon kissapatsas.

Ruutitorni.

Käveltiin vanhan vallihaudan puiston läpi vihreydessä. Kävin siellä yleisen puiston yleisessä vessassa maan alla, raput alas, ja siellä istui täti, joka halusi 50 senttiä. Oli ihan siistiä, tosin siellä piti laittaa paperi roskikseen. Myös osassa ravintoloista on vessoja, joissa pyydetään laittamaan vessapaperit roskikseen eikä pönttöön. Ne vanhat putket. 

Puiston patsas.

Polkuveneellä pääsee, tosin tämä entisen vallihaudan vesistö on vain lyhyehkö suljettu pätkä.

Kaarrettiin puistosta kauppahalleille eli keskustorille, ”centrāltirgus”. Nähtiin, että Riiassa on myös Stockmann ja Hesburger.

Kauppahallin rakennukset ovat korkeita halleja, joissa on myös pysäköity ilmalaivoja, mikä pitäisi taas googlettaa, miten niin ilmalaivat käytössä milloin muka. Ai jaa, ensimmäisen maailmansodan aikaan saksalaisia ilmalaivoja.

Kuten Tallinnassakin, torimyyjät ovat useimmiten venäjänkielisiä, sukkamummot myös, vihannesmyyjät, antiikin ja krääsän myyjät myös, kuin Balti jaama turgin yläkerrassa Tallinnassa. 

Ulkona oli paljon vaatekojuja, mutta paljolti vanhanaikaista muotia, ylisöpöjä yömekkoja ruseteilla ja urheilukenkiä, joiden laatua epäilee. Myös emalikattiloita kukkakuvioilla myytiin ja hauskoja pilkullisia vedenkeittimiä.

Komeita emalikattiloita ja -kannuja.

Ulkotorin lokki.

Yksi halli oli lihatiskiä pelkästään, ja toinen oli kalahalli. Niissä oli melko sietämätön haju. Yksi halli oli luokatonta antiikkia ja krääsää ja meripihkakoruja. Ja oli neuvostoliittolaisen näköisiä isoja karkkeja käärittynä värikkäisiin papereihin. Välissä oli viinanmyyjiä ja vihdoin paras halli olivat herkkutiskit.

Oli leipomoita, leipiä, kondiittoreja leivoksineen, oli pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Oli muutamia ruokabaareja, espanjalaista kinkkua, pelmeneitä, ja yhdellä oli vitriini täynnä hyvän näköisiä pasteijoita taikinakuoressa eli kaalipiirakkaa ja kaikkia piirakoita voitaikinassa. Isosta limpusta sai ostaa siivuittain. 

Vanhoja julisteita koristeena kauppahallissa.

Kuivatut hedelmät.

Öh, tuo sienipiirakka onkin kuvan mukaan latviaksi ”pīrāgs ar sēnēm”. En muistanut, että sienikin on balttilaina suomen kielessä.

Paras oli makeistiski, jolla näkyi aivan outoja makkarapötkilöitä, jotka olivatkin pähkinöillä kuorrutettua makeaa ainetta. Pistaasia ja kuivattuja marjoja päällä, ja ihanan kiiltävää punaista marmeladimaista sitkasta kuorta. Metripötköistä myytiin siivuja rasioissa. Ah, nämä ovatkin turkkilaisia makeisia eli lokumin variaatioita. Niin ihmeellisen näköisiä. Täydellinen pikku tuliainen ihmetellä mieheni kanssa.

Makeispötköt.

Käväisimme kaupungin modernin keskustan puolella. Trolleybussit eli johdinautot ajelivat ja isosta risteyksestä pääsi toiselle puolelle tunnelikompleksin kautta jalankulkijana. Ei ollut kovin kiinnostava se keskusta enkä nähnyt kartalla tiettyä ostoskatua, jolla olisi helposti kaikki kaupat lähekkäin. Korkeita kerrostaloja ja liikerakennuksia massiivisina.

Hyviä lounaskahviloita täälläkin. Trendikäs avokadoleipä lohella. 

Palasimme vanhaankaupunkiin ja löysimme parhaan baarin. Ihan hotellin takana oli paikka, jonka siililogon olin nähnyt ihan toisella kadullakin. Nimi ”Ezītis miglā” oli käännettynä Sumuinen siili ja se oli selvästi nuorison paikka. Opiskelijoille halvalla kivaa ruokaa ja kahvilakahvit sekä illalla alkoholit ja cocktailit. 

Siellä oli ränsistynyt taiteellinen rebel-tunelma, oikeaa modernia taidetta seinillä, hassuja kylttejä, seiniin maalattu mottoja ja filosofiaa ja kannustavia lauseita (latviaksi), neonkirjaimia ja silkkikukkia, sohvaryhmiä ja parvi, jolla oli lisää pikkupöytiä.

Tilauksen voi tehdä puhelimella QR-koodilla tai tiskiltä. Edulliset hinnat. Täydellisen herkullinen iso pasta-annos maksoi noin 7 euroa. Oli snäkkilajitelmia ja salaatteja ja basmatiriisiä vihanneksilla ja vaikka mitä.

Oli viihtyisää. Otettiin kuvia taiteista ja käännettiin seinien lauseita kännykällä englanniksi ja yllätyttiin.

Siilibaarin taidetta.

Siilibaarin huumoria.

Käänsin seinäkirjoituksen.

Täällä ovat piilossa tuollaiset helmet. Varsinkin nyt kun on kylmä (kova hyytävä tuuli ja ihan pakko käyttää pipoa) ja terassit eivät vielä toimi, niin nuo baarit ja kahvilat ovat  näkymättömiä ulkotilassa. Pitää avata ovi ja mennä sisään ja yllättyä, mikä siellä on. Onneksi on silti löytynyt jo monta kivaa, ja siili.

Viimeisenä päivänä kurkistettiin kaduille Pietarinkirkon takana. Löydettiin sieltä yhtäkkiä paljon matkamuistokauppoja. Halusin pellavaisen kissapussukan ja halusin kissamagneetit, ja oli hyvä etten ottanut heti ensimmäistä mahdollista kissaa, koska seuraavassa kaupassa oli Riika-kissamagneetit, jotka näyttivät aivan tasan Jipiltä ja Jannekelta ja ne piti ehdottomasti saada.

Pietarinkirkon takana.

Leipomon ikkuna.

Löysin luksuspaperitavarakaupasta kauniit kirjanmerkit ja piirustusvihon, paksua mageeta käsintehtyä paperia. Ja vannoin itselleni, että minä niin piirrän siihen jotain tosi usein ja täytän sen mageilla piirroksilla. 

Etsimme Siilibaarin toisen toimipaikan, jonka tiesin olevan lähellä, ja se oli enemmän pubimainen baari. Otettiin siellä lounas ja juomaa. Siellä oli taas erilaiset modernit taiteet seinillä.

Paikan nimi oli käännetty ikkunaan eri kielille. Suomeksi luki ”Siili sumussa” ja viroksi ”siil udus”.

Lada-taidetta.

Ranskikset cheddarkastikkeella on uusi lempparini.

Aurinko paistoi nyt vihdoin täysillä ja huomasimme kaduilla, että yhtäkkiä a) turistimäärät ovat lisääntyneet ja heitä kulkee ryhminä ja opasryhminä ja tulee hotelleista kadulle ja b) rohkeimmat alkavat nyt istua auringossa terdellä juomassa, mahdollisesti vilttien alla, joita talo tarjoaa. Ja toppatakeissa. Ehkä jokainen päivä kesää kohti lisää nyt turistien määrää.

Muutenkin monella kadulla joku baari tai kahvila oli juuri alkanut rakentaa laudoista kesäterassiaan mukulakiven päälle, eli valmistella kesäsesonkia akkuporakoneen kanssa. 

Tuomiokirkon aukion terassit vielä tyhjänä.

Palasimme kantis-teesalonkiimme takaisin teelle. Olemme pölisseet siellä tuntikausia ja nyt vasta käänsimme sen kahvilan nimen ”Parunāsim”, ja se on joku ”jutelkaamme”, let’s talk. Kuinka ironista tai siis uskomatonta kohtalon huumoria.

Loppuilta roikuttiin Siilissä, jossa oli nyt hiljasempi ja rauhallisempi musiikki. Se oli kaupungin paras ja rennoin paikka. Viihtyisä. 

Siilibaarin online-menyyssä oli siiliaiheisia drinkkejä.

Lähtöpäivänä sopivasti aamupalan jälkeen ehti pakata kaiken ja sitten tuli kuski lentokentälle. En ottanut yhtään kuvaa trolleybusseista, mutta niitä ja normaaleja ajoi taas matkan varrella lentokentälle. Niitä on muuten myös Hollannin yhdessä kaupungissa, Arnhemissa.

Ylipäätään ainakin vanhassakaupungissa oli minulla sellainen tunne, että olemme Skandinaviassa, tai Pohjoismaissa. Hansakaupunki. Vanhassa kaupungissa oli myös tosi rauhallinen, tukeva, juureva fiilis. Se voi tulla niistä ikivanhoista muureista sekä kirkoista, joiden takapuolessa me paljolti olimme. Hotellinkin talo oli kiinni tuomiokirkon sivurakennuksissa eli käytännössä osa kirkkoa.

Mikään ei siinä huokunut sitä, että olisimme todella itäisessä Euroopassa, itäblokissa ja melkein Venäjällä. Tosin kauppahalleilla oli juuri se neuvostofiiis, koska kaikki myyjät papattivat venäjää ja tavarat olivat osin surkeaa itäkrääsää.

Mietimme, että emme tietenkään nähneet Riian kokonaisuudesta mitään. Totta kai siellä on erilaisia lähiöitä, koska se on iso kaupunki, ja osa niistä on varmasti neuvostoaikaisia. Niitä ei näe, kun ei ole autolla tai julkisilla liikkeellä. 

Ilmasta lentokoneesta näkyi pari lähiötä eli suuria harmaita kerrostaloja ryhminä eri suuntiin, mutta niissä oli se hyvä, että väliin oli jätetty tilaa ja metsikköjä, vehreyttä. Eikö Suomessakin ollut lähiösuunnittelu niin, että kerrostalot eivät tule vieri viereen, vaan metsää jätetään avarasti alueiden väliin ja tuomaan hyvinvointia. Myös siirtolapuutarha-alue möksineen oli suuri lentokoneen noususuunnan alla.

Kokonaisuudessaan siis hyvin mielenkiintoinen reissu uuteen maahan. Meillä oli vielä hyvin rauhallinen talviloman tuntu tänä ajankohtana ja kylmänä viikkona ja sekin oli mukava loma, mutta selvää on, että kesäaikana Riiassa on paljon enemmän actionia ja tapahtumia ja katuhuvittelua, sekä terassit kivasti täynnä.

Jip tutustuu tuliaisiin - ja erityisesti naruun.

Onneksi sain Helsinki-Vantaalta karjalanpiirakoita mukaan.

Riika osa 1 - Pipo päässä mukulakivikujilla

Kävin kevätlomailemassa Suomessa ja sieltä käsin siskoni kanssa lento-hotellimatkalla Riiassa, Latviassa, neljä yötä. Olimme varanneet myös yksityiskuljetuksen kentältä hotellille ja takaisin.

Meillä oli Hollannissa jo hellettä huhtikuussa, mutta matkalla toukokuun alussa sain taas nauttia kylmästä talvisäästä. Riian ennuste vain paheni siihen saakka, että päätin ottaa pipon mukaan. Jos on suuren osan aikaa korkeintaan 9 astetta ja pohjoistuuli, niin minähän hyydyn muuten. Siellä oli joku kaikkien viikkojen kylmin pudotus juuri silloin. Kuka tämän teki?

Jip varmistaa, että pipo on pakattu.

Yhden päivän ehdin ensin nähdä vanhempiani ja nauttia Suomen ihmeistä. Kuten Rossosta ja raastepöydästä, hehe. Aurajuusto-hawaiipizza oli loistava. Harmittaa, ettei Hollannissa käytetä ravintolaruoissa sinihomejuustoa lähes ollenkaan. Söisin sitä mielellään useammin pastassa, burgerissa tai pizzassa kuten Suomessa on yleistä.

Raastepöytä!!

Myös karjalanpiirakat munavoilla olivat ihanat ja kokeilimme Suomen uusimman trendin, kuuluisat skumppapallot eli Fazerin uutuusmarmeladin, jonka voi jäädytettynä upottaa lasiin. 

Ja olin toivonut pikkupurkin mämmiä kerman ja sokerin kanssa kokeiltavaksi. Edellisestä on aika monta vuotta aikaa. Huh, olipa se täyttävää ja intensiivistä jöötiä. Ei tarvitse vähään aikaan enää. Hyh.

Sitten siskosmatkaan. Riian lentokentältä kuski vei meidät taksillaan hotellille. Reitin varrella pari ostoskeskusta. Näin, että täällä on sekoitus eri tuttujen maiden kauppaketjuja. Ja missä muualla oli Circle K -huoltoasemat, ainakin Ruotsissa, vai Tanskassa? Tosin myös Neste näkyi.

Hotelli Justus oli kiva, hienot vanhat muurit. Respassa oli pitkätukkapoika, jonka hiukset olivat niin hänen takanaan olevan tiiliseinän väriset (oranssinrusehtavat?), että en aluksi rekisteröinyt ollenkaan, että siinä istuu ylipäätään kukaan. Yhtäkkiä seinään muodostui kalpea naama ja hiuspehko. Outoa.

Huone oli ihanan iso. Otimmekin jonkun isomman superior-huoneen, koska se oli vain hitusen kalliimpi kuin normaali. Vanhasti sisustettu, mutta mukava. Ikkunalaudoilla oli paljon tilaa. Suihkusta tuli lämmin vesi hyvin ja kylppärikin oli tilava. 

Ikkunasta näkyivät heti historialliset kivitalot ja mukulakivikuja, jolla turisti vaeltelee.

Yöpöytä oli erikoisempi.

Tilava huone.

Aulan seinällä vanha karttapiirros.

Huumoritaidetta hotellin käytävillä.

Romanttiset rappuset.

Näkymä huoneen ikkunasta ravintolan takaterasseille. Heti vasemmalla tuomiokirkko.

Löysimme kulmilta nepalilaisen edullisen ravintolan, jossa oli mm. lounas alkaen 6,99. Täällä voisi syödä useamminkin.

Ja piilossa sisäpihalla oli romanttinen kahvila Parunāsim. Onneksi se mainosti porttikongissa ja siskoni näki sen. Ihana vanhanaikainen, yksityiskohdin ja huumorikyltein sisustettu ja auki kello 22 saakka. Sieltä sai isoja kakkupaloja, joita ei kyllä nyt jaksanut, ja kaikki kahvijuomat ja viinit. Oli todella hyvä musiikkilistakin ja tunnelma.

Hotellin kadulta lähti ensimmäinen tutustuminen vanhaankaupunkiin.

Nepalilaista nam.

Takapihalle piilotettu kahvila.

Teetä, kahvia, juomia ja isoja kakkupaloja.

Joku toinen päivä otin ison limsan.

Pitää tutkia, mitkä vielä ravintolat ja kahvilat olisivat kivoja. Turistikadun hienoimmat perinneravintolat ovat melkein Suomen/Hollannin hinnoissa, mutta välissä on varmasti edullisempia. Emme vielä tiedä, millä kaduilla on todellisesti actionia, koska paikat ovat vähän hajallaan siellä täällä.

Tuomiokirkko ja kuu.

Vyötiäispatsas kirkon vieressä.

Keskiaikainen ravintola.

Ruokakauppana on Rimi, tässä lähellä vanhassakaupungissa on kaksi pientä Rimiä ja auki kello 22 saakka. Ostimme viiden litran vesipönikän, koska kraanavettä ei Latviassa suositella juotavaksi vanhojen putkien takia.

Kieltä voi heti ihmetellä ja nauraa. Latvian kielessä ulkomaan sanat kirjoitetaan kuten ne lausutaan. Eli kahvilan liitutaululla quiche on latviaksi kīšs. Viiva vokaalin päällä tarkoittaa pitkää vokaalia. Kaupassa sipsin dipit olivat ”dipi”. Alkoholi oli alkohols. Viini on vīns.

Ja sipsit ovat ”čipsi” tietysti. ”Māja” on talo ja ”alus” on olut ja ”tornis” on torni ja ”bārs” on baari ja ”restaurāns” on ravintola ja ”banāni” on banaanit. Maksaminen on jotain ”maksa”, uskomattomasti. Tämän on oltava suomessa balttilaina. Sipuli on ”sīpoli”.

Kroissantti oli kirjoitettuna ”kruasāns” tietysti ja sain siitä kuvan. Suomi on ”Somija”.

Toisena päivänä löysimme kuuluisan Mustapäiden talon ja raatihuoneen torin ja isot Rīga-kirjaimet. Oli vain ikävän harmaa taivas. (Myöhemmin sain iltasella tuon aurinkoisen otsikkokuvan samasta paikasta.)

Sielläpäin liikkuikin sitten jo turistiryhmiä ja niiden oppaita eri kielillä, ja meitä houkuteltiin kierrokselle. Mies selosti kadunkulmassa huonolla ruotsilla, paikallinen opas. Yhdellä oli Saksan lippu -kansio. 

Vanhan kaupungin kulmalla oli ostoskeskus kolmessa kerroksessa ja sehän sopi nyt kun sadetta ripsi niskaan. Siellä oli ruokamaailma, ketjumyymälöitä ja kirjakauppoja. Ruokamaailmassa oli mm. hačapuri-tiski. Itsehän yritin viimeksi vääntää kotona hatsapureja.

Urbaanimmassa Caffeine-ketjukahvilassa oli vähän hälyisempää ja siellä soi latvialaista räppiä. Lounaan otin spontaanisti mukaan Big bad bagels -puodista, jonka sisäpöydät olivatkin ihan täynnä asiakkaita.

Kissat näkyvät olevan täällä yleinen teema. Tiedän mediasta, että viime vuodelta on uusi latvialainen animaatioelokuva Flow, jossa musta kissa seikkailee, joten sen tiimoilta myydään kissan kuvalla t-paitoja. Isojen turistin Riga-kirjainten päällä oli kissapatsas juuri sen leffan kissasta. (Vaan missä minä sen leffan näkisin?) Sitten täällä on aina ollut ”kissatalo”, jonka katon reunassa on kissapatsaita. Ja pieniä kissamuraaleja tai taideteoksia ja koristeita ja kaupan kissalogoja yms. on siellä täällä.

JATKUU osassa 2: Riika osa 2 - Sumuisen siilin majatalo