Suomi tapetilla

Viime aikoina on ollut pari suomalaista aihetta Hollannin mediassa. Elikkä torille!

1) Astman esto lapsilla

Tämä oli pääuutisissa. Suomessa en asiasta nähnyt mitään ajankohtaista uutta, mutta täällä yhtäkkiä siteerattiin suomalaista pitkäaikaistutkimusta, jonka mukaan paljon ulkoilevat ja metsässä möyrivät lapset saavat paljon harvemmin astman kuin urbaanissa asfalttiviidakossa elävät. Siitä oli tehty johtopäätös, että kannattaa antaa lapsen leikkiä hiekassa ja mullassa ja kohdata luonnon mikrobeja pienestä pitäen, jolloin astman ja samalla varmaan allergioidenkin todennäköisyys pienenee. 

Uutisvideossa näytettiin suomalaisia päiväkotilapsia lähimetsäleikeissä ja kehuttiin päivittäisen ulkoilun toteuttamista suomalaisessa päivähoitokulttuurissa. Astman esiintyvyys oli kuulemma jo saatu dramaattiseen laskuun vuosien varrella. 

Verrattiin Hollantiin: täällä on tietysti harvemmin metsiä saatavilla ja on todella paljon tylsiä kivipihoja sekä kouluissa että päiväkodeissa. Yksi hyvä keino olisi edes poistaa kivetys osasta näitä pihoja ja antaa niillä kasvaa pensaita, puita ja ruohoa ja antaa lasten leikkiä siellä. Kohdata edes jotain maaperää. 

Uutiseen lisättiin vielä kaksi yleistä suositusta: On ihan hyvä, jos perheessä olisi jokin lemmikkieläin lasten kanssa. Ja: kannattaisi pitää kotona ulkokengät jalassa.

Nyt huutaa suomalainen kauhusta. Ei ei ei, ei kuraisia saastaisia ulkokenkiä mun matolle! Ei missään nimessä! Tämä neuvo ei voi olla Suomesta kotoisin. Sehän on suomalaisen kulttuurin kauhukuva. Suomalainen haluaa sukkansa. 

Ja tästä olen samaa mieltä. Ei sieltä kaupungin kadulta tule pelkästään hyödyllisiä mikrobeja sisään, vaan vaarallisia aineita ja ihmisten aiheuttamaa tahmaa, purukumia, roiskuneita elintarvikkeita tai vaikka sylkeä. 

Erilliset kotitohvelit tai sisäkengät vielä käyvät, mutta en halua sitä kaikkea katutöhnää pitkin kaikkia huoneitani, keittiöön, kylppäriin ja yläkertaan saakka! Tai sohvalla istuessa kengänpohja viistää huonekaluja. Ööh. Mikä lattian siivoaminen ja pyyhkiminen koko ajan. Ja aamulla herätessä kulkee sitten paljain jaloin niissä samoissa töhnissä. Hyi kamala. 

2) Siitepölytutka

Olenkin siitepölyallergikkona etsinyt läpi hollantilaisten nettisivujen, missä olisi kunnollista ajankohtaista tietoa siitepölystä. Jonkinlainen tutka on, mutta se ei erottele lajeja. Jos haluaa tarkan tiedon, onko nyt leppää vai koivua ja miten paljon, törmää vain yleisiin siitepölykalentereihin, jotka arvioivat, että ”no juu siinä joskus huhtikuussa se koivu kukkii yleensä...” Joo kiitos, tiesinkin sen jo. Mutta kun alkamisajankohta voi vaihdella vuosittain säätilojen mukaan todella paljon. Ei, enkä tarvitse yleisiä selittäviä videoita aiheesta ”mitä on allergia”, sen olen tiennyt ja tuntenut jo 35 vuotta. Missä se siitepölytieto? 

Ahaa, tuolla on vihdoin oikeita mittaustilastoja puulajeittain. Joiden päivämäärä... loppuu kahden viikon takaiseen?? Missä ovat tämän hetken tiedot?

No, pitkä uutisartkkeli kertoi vastikään, että kunnon tietoja ei Hollannissa ole. Niitä vasta suunnitellaan kerättäväksi. Täällä on tasan kahden sairaalan katolla keräyspönttö, josta tutkijat hakevat viikoittain siitepölyaineiston ja laskevat sitten käsin mikroskoopin alla eri lajien siitepölyhiukkaset. Prosessissa kestää yli viikon ja siksi tieto on aina vanhentunutta, kun se saadaan nettisivulle. KUN TAAS Suomessa on tällainen hieno Suomen ilmatieteen laitoksen jopa Euroopan laajuinen reaaliaikainen siitepölytutkakartta tai kulkeumamalli. Siihen oli linkkikin. 

Ja tällaista automatisoitua ja parempaa tiedonkeruuta nyt aloitellaan Hollannissa. Että jokin tietokone/tekoäly laskisi siitepölynäytteet nopeasti ja ajantasaisesti, ihmistyön sijaan. Ensin aletaan kouluttaa tietokonetta pitkällä rinnakkaisvaiheella, jossa tutkijat tarkastavat tietokoneen antaman laskennan ja opettavat sitä olemaan yhä tarkempi. Tässä kestää ainakin puoli vuotta tai vuosi. Ja sitten joskus ehkä kahden vuoden päästä voidaan alkaa saada ajankohtaista tutkaa ja ennustetta yhtä hienosti kuin Suomessa.

Suomessahan tuo Turun yliopiston Norkko-hanke meinattiin lopettaa säästösyistä ja se on juuri se, joka antaa siitepölyennusteet. Onpa noloa jos Suomessa vedetään töpseli sellaisesta aiheesta, jota maailmalla ihaillaan ja katsotaan ylöspäin saavutuksena.

3) Suomalaiset tuotteet marketissa

Huomasin telkkarimainoksessa, että täällä onkin jo olemassa ”kaurariisiä” eli kauranjyvää aterian lisukkeena, jonka voi keittää kuin riisin. Terveellisempi vaihtoehto. On antioksidantteja, alentaa verenpainetta, on sydänterveellinen ym. Voisin mielellään kokeilla. Mielestäni nämä vaihtoehtoiset lisukkeet ovat jo isompikin trendi Suomessa tai Pohjoismaissa. Eikö sitä saa ohraakin ja vaikka mitä. 

Tarkistin netistä, onko tämä nyt sellainen oikea kauratuote. On se. Sitten näin yhden ison kauppaketjun vastaavan tuotteen: Fazerin kaurariisi! Juu! Fazer Willja -merkkinen. No jos haluaa saada hollantilaisen lausumaan sanan ”vilja” oikealla tavalla, se pitääkin kirjoittaa noin. En tiedä missä maissa tätä nimeä käytetään. Toimisi myös Saksassa ääntämyslakien mukaan. (Tuplavee on sama kuin suomen yksöisvee. Suomen v-kirjain lausuttaisiin lähes äffänä. Ja kaksi l-kirjainta tarvitaan estämään se, että i-vokaalista tulisi pitkä.) Kukaan ei vain tiedä sen tarkoittavan viljaa. 

Toinen muuten yllättävä kansainvälisöityminen on se, että Elovena-tuotteet yrittävät valloittaa Hollantia. Kauravälipalapatukoita, kauramaitoa ja ehkä puurotuotteitakin. Myös Valion Oddlygood-kauramaidot ja kaurakahvimaidot ovat täällä.