Kaupunkihumputtelua

Syyskuu muttei onneksi syksyistä. Hirmuhelle suorastaan, niin monta viikkoa auringon paahde ja kuumuus että olen saanut siitä tarpeekseni. Tiedän, että kiroan kovasti sitten kun ilma viilenee ja alkaa paleltaa, mutta silti. Joka yö hikoiluttaa eikä jaksaisi enää. Pihassa ei voi edes istua nauttimassa kesästä, koska siellä on joka päivä liian kuuma. Jos on varjolämpötila 30 pintaan ja siihen aurinko päälle, niin se ”tuntuu kuin 40” vähintään.

Välillä tulee illalla joku ukkosrintama yli, mutta se ei hirveän paljon täällä viilennä kokonaistilaa.

Kääk, ukkosrintama alkaa puhaltaa!

Lauantaina mies lähti harrastustapaamiseen ja minulla oli tyhjä päivä itsekseni. Vasta aamulla tunnustelin, mitä ehkä haluaisin tehdä. Olisi kiva mennä johonkin ja kokea jotain eikä vain mössöttää kotona. Kuumuuskin oli vaihteeksi kohtuullinen, vain 25 astetta.

Jos ajaisi johonkin luontokohteeseen ja kävelisi jonkun metsälenkin jollain merkityllä alueella? Tai ajaisi johonkin kaupunkiin ja kulkisi siellä? Urbaani houkutteli sittenkin enemmän. Voisihan sitä junallakin ajaa johonkin? Junalla pääsee vaikka Nijmegeniin tai Roermondiin vaihtamatta. Ja olisi kiva nähdä vettä. No se yhdistelmä on tietty saatavilla myös jo Venlossa, lähimmässä kaupungissa. Ehkä siinä olisi jo tarpeeksi seikkailua.

Sään tarkistus, käsilaukun pakkaus, juna-aikataulun tarkastus, miten menen, auto asemalle parkkiin. Rillumarei ja menoks. Muistin piipata pankkikortilla junalipun mennen tullen. Se pysähtyy välissä vain Blerickissä ja sitten on jo Venlo. Matka kestää vain 15 minuuttia.

Venlon asema ei ole maailman kaunein.

Oli väkeä ja ruuhkaa asemalla ja kaduilla. On tämä nyt eri homma kuin meidän kylä. Tori oli käynnissä lauantaina, suuntasin sinne. Katselin vaatteita.

Jäi vähän kaduttamaan etten ostanut jotain erikoista yrttijuustokiekkoa. Kylttien ykköskieli on (väärinkirjoitettu) saksa, pääasiallisen yleisön mukaan.

Kävin erikoiskauppoja. Löysin ostoskaduilta kyllä ihan outoja basaareja. Että ei niitä olekaan vain Amsterdamissa, vaan jopa jo Venlossa. Sellaisia aivan täyteen ahdettuja halpavaatekauppoja, joissa on vaikka mitä tyyliä vaatteita ja kenkiä pursuillen. Ovat ne nyt jotenkin epämääräisiä, mutta toisaalta juuri sellaisesta voi löytää jonkun helmen, jollaista ei missään nimessä olisi perus ketjuliikkeen tylsissä valikoimissa.

Siitä Lederhosenia Oktoberfestiin... (halpa naamiaismalli, ei varmasti oikeaa nahkaa).

Erikoistunut joulukoristekauppa valmisteli avajaisiaan.

Siinä on selvästi pari miestä miesparkissa odottamassa kun naiset viihtyvät kaupassa.

Venlon tunnuslause on ”Stedje van lol en plezeer” murteellisesti kirjoitettuna. ”Huvin ja hauskuuden pikku kaupunki.” Sattumalta on niin, että lyhenne LOL:han nyt on tuttu, mutta hollannin oikea sana ”lol” on aina tarkoittanut hauskanpitoa.

Menin lounaalle terassille ja söin hienon avokadoleivän. Myöhemmin otin vielä kahvin ja skonssin levykauppa Soundsin vieressä kadulla. Ihan kiva vain katsella ihmisiä. Ja levykauppa soitti LP-levyjä kadulle kuuluen.

Terasseja on tarjolla.

Café Bruxelles, suuren maailman meininkiä.

Yksi iso skonssimöhkäle.

Välissä kävelin Maasin rannalla ja siellä oli pitkä jokiristeilylaiva Baselista. Näköjään sieltä saakka pääsee Reiniä pitkin Hollantiin. Sitten pitää vielä vaihtaa Maasiin esimerkiksi Nijmegenin lähellä kulkevaa Rein-Maas-kanavaa pitkin. 

Aurinko paahtoi rantakadulla niin armottomasti että en voinut jäädä siihen istumaan vaikka olisi ollut kiva katsoa jokea. Oli pakko jatkaa kävelyä ja hakeutua varjoon.

Asemalla saksalaiset päiväturistit vaelsivat raiteelle 1a kohti Saksan-junaa ja minun junani tuli raiteelle 1b. Dieseljuna oli ehkä joku uusi malli, koska se oli ulkoa lähinnä valkoinen tutun tummansinisen sijaan. Siellä oli turkoosit penkit, en ole ennen nähnyt.

Kukkapelto näkyy junasta.

Oli inspiroivaa nähdä se kaupungin vilske, tori ja kaupat. Nuuskin vaikka mitä valikoimia tarkkaan ja innostuin, vaikken sitten ostanutkaan mitään. 

Oli kiva tankata vähän kokemuksia. Ja sitä perspektiiviä: myös niinä päivinä, jolloin päätän vain homehtua kotona sohvalla, niin muista, että jo hyvin lähellä on vilkas kaupunki, jossa kauppa käy ja saksalaisturistit kuhisevat ja tapahtuu vaikka mitä. Jos tylsistyttää, niin pääsen sellaiseen paikkaan hyvin nopeasti, eri maailmaan.