torstai 24. lokakuuta 2019

Belgiassa: Söpö Leuven


Belgia käyty, Leuven. Olipa mukava sekin. Meiltä oli autolla matkaa vajaa kaksi tuntia.

Kyllä sen näki siinä taas moottoritietä ajaessa, että Belgia on aika vehreä ja metsäinen. Ja kukkulainen. On niin nättiä, kun näkyy kyliä laaksoissa kirkontorneineen ja taloja piiloutuu mäenrinteen taakse ja joku kylä on ylhäällä rinteen päällä horisontissa. Se on tunnelmallista tasaiseen Hollantiin verrattuna.

Tuntuu, että Belgian kaupungeissa on aina jotkut mielettömät katedraalit ja kaupungintalot jotain barokki- tai goottityyliä keskustassa. Kapeat keskiaikaiset kujat, mukulakiveykset, kivitalot, tiilitalot porrastettuine katonreunoineen, julkisivukoristukset, mukavat ravintolakadut, kahvilaterassit. Gent oli valtavan hieno myös tänä keväänä (tässä kuvat ja jutut Gentistä). Ja Brugge, jossa on aiemmin käyty.

Leuvenin raatihuone.





Täällä oli tällainen pitkä ja kapea Muntstraat aivan täynnään eri tyylisiä ravintoloita vieri vieressä.


Kävelykeskusta on Leuvenissäkin mukavasti rauhoitettu autoilta. Tosin keskellä aukiota saattaa tulla olan takaa salaa sähköllä käyvä hipihiljainen hybridibussi. Ohoh. Kannattaa katsoa, ettei jää alle.



Yhdellä kadunpätkällä oli torikojuja jonossa. Portugalilaisia pastel de nata -leivonnaisia ja paellaa tarjolla. Toisessa kojussa crepes, kolmannessa salamityylisiä maustettuja makkaroita, neljännessä oliiveja eri marinadeissa ja kuivahedelmiä, viidennessä juustokiekkoja. Oli söpö kukkanmyyjän koju
myös.




Yksi mies myi hämmästyttävästi eri lajeja tuoreita metsäsieniä, kekoina pöydällä. Ei kyllä meillä Hollannissa näy näin monia lajeja eikä erikoistuneita sienten myyjiä. En tiedä, ehkä nämäkin tatit olivat viljeltyjä?

Nimenomaan luin juuri artikkelin, jossa kerrotaan, mitä Hollannissa saa poimia luonnosta. No ei oikein mitään. Juuri ja juuri pari käpyä, jos metsänhoitaja joustaa eikä siitä suutu. Sieniä ei saa katkoa ja kerätä, vaan niiden pitää antaa levittää itiöitään ja lisääntyä rauhassa. Metsän antimien poimimisesta voi Hollannissa saada 4000 euron sakon tai jopa vankeutta. Joten älä missään nimessä yritä sienestää. En tiedä, onko Belgiassa sama sääntö. Hollannissa on jo riski hakea kourallinen sammalta askarteluun, jos poliisi näkee. Niin harvassa ovat metsät verrattuna Suomeen, että niistä on kova huoli.

Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että oksia ja risuja saa ottaa, jos ne ovat jo irrallisia eli pudonneet maahan kuolleina tai metsänhoidon yhteydessä katkottu irti puusta ja jätetty pinoon. Sellaisia irto-oksia, jotka ovat vielä tuoreita, olemme hakeneet kerran vuodessa orsiksi seeprapeippojemme häkkiin.


Upea linnatalo…

…jonka alakerrassa on arkisen halpiskemikalio-krääsäketjun kauppa.



Täällä Leuvenissä näki myös jotenkin, että tämäkin on yliopistokaupunki. Nuorisoa oli paljon, kansainvälisiä nuoria oli paljon, ja trendikkäitä ruokaloita ja ravintoloiden mainostamia opiskelijatarjouksia paljon.

Opiskelijanuoriso aina aiheuttaa sen, että kaupungissa ei myydä pelkästään kaljaa ja perinnemakkaraa, vaan sushia, thaimaalaista, vegaania, poke bowleja ja luksushodareita, eli kaikki maailman tämän hetken kuumimmat ruokasuuntaukset.



Kävimme myös luksushodarilla hipsteripartaisten hipsterien joukossa. Hauska rosoinen tila. Paikan nimi oli ”Würst” ja kaikkeen oli laitettu vitsiksi umlautit, myös sanoihin joihin ne eivät kuulu, saksalaisen tunnelman luomiseksi. Hot dogista oli väännetty ranskalaisin vaikuttein luksushodari ranska-englanniksi eli ”haute dog”.




Mutta näkyi kaupungissa myös muutama chocolaterie ja simpukoita myyvä ravintola, eli Belgian perusperinteet.

Ei Belgiaa ilman ranskanperunoita.

Tässä mainostetaan sinisimpukkapataa.

”Tekeekö mieli suklaata?” No älä nyt sellaista kysy.

Moottoritiellä takaisin ajaessa näkyi Brysseliin laskeutuvia lentokoneita. Leuven on vain parinkymmenen kilometrin päässä Brysselistä. Sieltä lähestyi taas yksi valot päällä meitä vastaan… ja kännykän Flightradar kertoi, että se oli Finnair tulossa Helsingistä.



Aina kun näen näitä Beneluxin tuulimyllypropelleja, laulan Ultra Bran kappaletta ”Pieniä ilmiöitä”: ”Jossain kaupungissa on maailma näytteillä. Mitä täällä on? Aina samoja pieniä ilmiöitä, eikä vieläkään tuulivoimaa.” Mutta nykyään sekin on vähitellen tulossa Suomeenkin.

8 kommenttia:

  1. Oletpa löytänyt sieviä kulmia Leuvenista! Siellä on kuulemma myös yksi euroopan parhaista illanviettopaikoista, Het Oude markt, vinkiksi, jos vielä palaatte :)

    VastaaPoista
  2. No sitten, jos vaikka yöpyisi joku kerta. Päiväsaikaan näkyi, että on myös todella paljon ravintoloiden ja baarien terasseja tarjolla, joissa on katosten ja lämmittimien alla illalla varmaan hyvä meno. Yksikin iso aukio pullollaan eri lukaalien istumapaikkoja.

    VastaaPoista
  3. Moi! Leuven on söpö ja usein kivan eloisa, ja siellä tulee käytyä muutamia kertoja vuodessa täältä Brysselistä, sillä välimatka on tosiaan lyhyt. Jos menette uudestaan, tsekatkaa (yöelämän lisäksi) myös Groot Begijnhof -alue. Suosittelen lisäksi vierailua yliopiston kirjastossa ja siihen liittyvässä museossa, jonka audio guide kertoo yliopiston mielenkiintoisesta historiasta. M-museokin on hyvä, jos tykkää taidenäyttelyistä. Kerran siellä oli vaihtuvissa näyttelyissä jopa isosti esillä Eija-Liisa Ahtilan videoteokset ym., joita oli erityisen kiva nähdä. Ja meidänkin yhdellä lähitorilla on näkynyt nyt syksyllä sama(nlainen) sienimyyjä! :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos vinkeistä! Hehe, ties vaikka sienityyppi niitä poimiikin metsästä... Hollannista katsoen välillä vallitsee mielipide, että "Belgiassa kaikki on sallittua", mikä on Hollannissa laissa kiellettyä ja tiukasti säänneltyä. "Viihtyisä" on kyllä adjektiivi, joka sopii moniin Belgian paikkoihin.

    VastaaPoista
  5. On satanut paljon ja metsissä on "sieniä kuin sateella" .Meidän nurkillamme laajassa Pfälzerwald- metsässä hiippailee monenlaisia sienestäjiä, varsinkin kun kalliilla hekkusienillä on sesonki.Tai eivät hiippaile, vaan töpeksivät pakettiautoillaan ja jäävät kiinni. Saksassa on sallittua kerätä omaan tarpeeseen 2 kg sieniä. Viime viikolla poliisi seurasi tiellä öljyjälkiä ja pysäytti pakettiauton, missä oli 19 kg sieniä. Toinen sienestäjä pani paremmaksi, mutta ei päässyt pälkähästä hätävalheella, että hänellä on iso suku.
    Hölmösti moottoritien liittymän kohdalle sienestäjä oli pysäköinyt autonsa. Siitä löytyi peräti 43 kg sieniä. Sakothan siitä tuli noillekin kolmelle 51 - 57 vuotiaalle bisnesmiehelle. "Dümmer als die Polizei erlaubt", sanotaan supertymästä. Sieniä voi näköjään kerätä myyntiin viranomaisten luvan jälkeen.
    Kantarellit tulevat meille Liettuan metsistä, mutta niitten aika on ohi.
    Tuollaiset hiippailijat huomattaisiin Savossa heti, ja pakettiautolla liikkuvat satakuntalaiset saattaisivat olla vaikka ulkomaalaisia vaikka puhuvat suomea muistuttavaa kieltä. Grr! Kylä mää ny toisen satakuntalaisen tunnistan vaikka Päijänteen takana ulkomailla Savosa!

    VastaaPoista
  6. Luinkin tuon "epäilyttävät ulkomaalaiset Savossa" -uutisen, hauska. No nuo sieniselitykset kuulostavat samnalta kuin suomalainen, joka joutuu selittämään tullille ajaessaan Tallinnan-laivalta: että kyllä kaikki viinakset on omaan käyttöön, on hääjuhlat tulossa ja 200 vierasta.
    Enpäs tiennytkään, että tuollainen sallittu keräysmaksimi on määritelty Saksassa. Parempi kuin ei mitään. Tietää ainakin pelisäännöt. Noudattaminen onkin sitten eri juttu kuten näkyy.

    VastaaPoista
  7. Tuli noista ranskanperunoista mieleen vanha puujalkavitsi:
    - Millä saa tehtyä belgialaisen hulluksi?
    - Laittaa hänet pyöreään, pimeään huoneeseen, ja sanoo, että nurkassa on ranskanperuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo. Hollannissa on aika paljon vitsejä "tyhmistä belgialaisista". Naapurirakkautta.

      Poista