Mattokaupoilla

Kissat löysivät yhtenä iltana ullakolta rintakorun. Jokin kolisi lattialla. Mieheni meni katsomaan, ja ne olivat tuoneet alakertaan muovisen ruskean ötökän näköisen korun. Pelästyin sitä, kun mieheni laittoi sen käteeni, sillä se tuntui oikealta pullealta joltain ampiaiselta, jolla on valkoiset siivet. 

Miten ne nyt löytävät jonkun korun, tuntemattoman, ei ole minun eikä ole meidän. Jonkun entisen asukkaan. Ihmeellistä. Ja mitähän sieltä vielä löytyy? Jos siellä onkin aarrearkku ja kultaisia koruja ja jalokiviä?

Minulla on aika kylmä ja päällä kolme kerrosta puseroita. Töissäkin piti ottaa käyttöön paksumpaa villaa, kun yhden päivän palelin liian ohuessa puserossa. 

Töiden parkkipaikalla oli vieläkin jäljellä lumikasoja siitä, kun se yksi ensimmäinen pyry tuli ja auratraktori kävi. Niin kylmää ollut siitä saakka, päivälläkin usein vain nolla ja yöt pakkasella, että se ei ole päässyt sulamaan.

Nyt vaihtui pari astetta plussalle ja sen myötä tuli harmaata ja sadetta. Ei täällä taas ole mitään aurinkoa näkynyt pitkään aikaan. Sumuisesta pakkasesta vaihdetaan sadepilveen. 

Lumikasa.

Palelevan kalpeana kylmässä tuulessa. Mutta hetken oli sinitaivas.

Mitä söisi illalla. Mitä tämä on, kun nyt on hirveä nälkä ja haluaa jotain mättöruokaa koko ajan. Kun flunssa alkoi parantua, nälkä käynnistyi.

Mättöruokaa onkin syöty, ensin tehtiin hampurilaisia itse ja sitten tein tortilloja vanhasta bolognesekastikkeesta, jota oli pakkasessa. Italiasta texmexiin. Vehnä-maissitortillojen päälle tomaattipyreetä, bolognesemössöä, cheddarpalasia, jalapenoa, maissia, creme fraichea ja sitten gratinointi uunissa juustoraasteella.

Purkeri.

Sushitaksi oli ilo.

Tuulilasinpyyhkijäni olivat niin umpisurkeat, että oli pakko ryhdistäytyä ja hankkia uudet. Olen ollut niinkin laiska, että olen vaihdattanut ne korjaamolla joku kerta, mutta nyt ajattelin jättää ne pojat rauhaan tekemään tärkeämpiä hommia ja jaksaa tehdä vaihdon itse. 

Varaosakaupassa pitää lukea automerkkikirjasta oikeiden pyyhkijöiden tuotenumerot ja löytää ne valtavasta hyllystä. Kotona aloin vääntää vanhoja pyyhkijöitä irti enkä saanut. Katsoin youtubesta pari ohjevideota, miten ne saa pois, ja niissä Boscheissa piti olla klipsin reunukset, joita vetämällä klipsi irtoaa ja liikkuu. Eikä irronnut. Violence is the answer. Piti vain vetää voimallisesti niin ne lähtevät. 

Ja uusien naksauttaminen paikalleen jotenkin menee, mutta en minä mitää napsausta saa aikaiseksi. Yritän vain tunkea loppuun saakka varteen ne ja toivoa parasta. Se on aina sellaista epämääräistä ähertämistä ja pelkkiä kysymysmerkkejä, meneekö tämä edes yhtään oikein.

Valitse tästä.

Jip makasi yöllä niin ylisöpösti käyttäen pohjettani tyynynä, parhaassa unessa, ja sitten minun oli pakko nousta taas pissalle, perhana. 

Ihmettelen joskus, mistä sitä pissaa riittää (tuntuu kuin) 14 litraa yhden yön aikana, jos en ole edes juonut kovin paljon illalla ja sitten yöllä otan ehkä 1 dl vettä. Siinä ei vain ole logiikkaa tai sitten en ymmärrä, miten keho toimii.

Sohvallakin nukutaan hyvin sikeästi alkuillasta.

Yleisesti on nuutunut olo tässä tammikuussa eikä ole mitään innostavaa. Ylipäätään mikä tahansa aihe ja uutinen tuntuu aivan tyhjältä ja turhalta. Miksi vaivautua. Mitä väliä. Tämä tammikuu jotenkin imee vakuumiksi kaiken tarkoituksen.

Halusimme vaihtaa olohuoneen keskellä olevan maton, joka on ollut siinä monta vuotta ja näyttää nykyään häiritsevän tummalta. Halutaan jotain vaaleampaa tilalle. 

Tarkistettiin ensin pikaisesti paikalliset kaupat eikä löytynyt oikeaa. Tarvitaan enemmän valikoimaa. Ja designissa ja värissä meillä on ehkä vähän eri näkemykset, mikä ei tee valinnasta helpompaa. Nytkin minä sanoin jo optimistisesti joistain, että ”no eikö tätä voisi harkita” tai ”tämähän on ihan semikiva”, mutta mieheni oli jyrkkänä, että ”helkatin ruma” ja ”en tykkää ollenkaan” ja ”täähän on kauhee”.

Kuulin taas töissä hyvät vinkit, että Saksan huonekalukaupoissa on kyllä iso valikoima mattoja ja kannattaa tarkastaa. Sittenhän voidaan käydä myös Saksan marketti samalla ja hakea kaikki elintarvikkeet lauantairetkenä.

Retki mööpelikauppaan oli virkistävä. Näki sentään värikkäitä ja hassuja esineitä. Löydettiin matot jo heti samasta kaupasta, josta sohva hankittiin, ja juotiin siellä klassiset kahvit kaupan aulassa olevassa bistrossa. 

Katutasossa oli valtavat pinot sekä roikkuvat telineet täynnä mattoja eri materiaaleista ja hintaluokista. Räiskyvän värikkäät vetivät puoleensa molempia. Oli myös sellaisia psykospiraaleja, joita ei voi tuijottaa tulematta hulluksi ja niissä oli yhtä paljon tummaa punaista kuin vanhassa matossa, jonka haluan pois siksi, että siinä on paljon tummanpunaista. Muistutin itseäni, että nyt piti saada vaalea ja rauhallinen matto eikä tällaista.

Löydettiin sitten aitojen villamattojen alepinosta kiva pastellisen rauhallinen matto. 

Ohimennessä näin pienten mattojen pinossa voimakkaan väriset neliöt ja keksimme, että sen voisi ottaa eteiseen ja korvata ikivanhan Ikean viiden euron räsymaton, joka on koko ajan rutussa kissojen leikkien jäljiltä. Saimme siten lisäksi kuitenkin myös hyvin värikkään maton mukaan.

Maksoin kassalle ja ajettiin varaston takaovelle hakemaan mattokääröt. 

Tehtiin kierros huvikseen toisessa kaupassa, jossa on aina jotain hauskaa katsottavaa. Oli kuin taidenäyttelyssä, visuaalista inspiraatiota.

Lopuksi Kaufland-marketista ruokaostoksia kaksi kassillista. Käytävällä on turkkilainen tuoretiski, jolta saa kaikki sörsselit ja oliivit, ja ostettiin sieltäkin monta rasiaa tuorejuustotahnoja, täytettyjä peppadew-paprikoita, marinoituja oliiveja, vuohenjuustosalaattia ym. Kaupan päälle saatiin vielä tsatsikia ja couscousia.

Kotona kissat nuuskivat mattokääröjä intensiivisesti ja tutustuivat sitten levitettyihin uusiin mattoihin. Vanha matto saatiin heti annettua netti-ilmoituksella ilmaiseksi jollekin askarteluhuoneeseen, johon hyvin kelpaa käytetty, mutta ehjä ja siisti matto.

Myös ruokaostokset pitää tarkistaa.

Joo, tää on kivan pehmeä.