tiistai 6. tammikuuta 2026

Lumikaaos ja muut katastrofit

Lumitalvi jatkuu eri muodoissaan. Kotikatumme oli aikamoinen jäärata maanantaina aamulla, kun lähdin ajamaan autolla töihin. Onneksi laitettiin pakkaspeitot autojen päälle illalla. Se säästi kaiken tuulilasin raapimisen. 

Venrayn kunta on latonut suolaa hyvin runsaasti kaikille kaduille, jotka ovat vähänkään isompia kuin tämä meidän. Eli heti seuraavasta risteyksestä alkaen on asfaltti sulana kaistoilla ja voi ajaa lähes normaalisti. Moottoritiellä oli enemmän loskaa, joka syntyy, kun jäät sulatetaan miljoonalla kilolla suolaa.




Iltapäivällä tuli kahden tunnin sakea pyry ja sitten näkyi ikkunoista, kun töistä lähtevät harjasivat ja puhdistivat autojaan parkkipaikalla. Minä olin sattumalta parkkeerannut peba tuulen suuntaan, mikä ehkä vähän vähensi lumikuormaa. Mutta oli siinä oikein hanki, ja myös katon päältä sudin kunnon lumilohkareita. Siis kyllä siinä joku kymmenen sentin kerros oli kauttaaltaan, vain yhden pyryn tuloksena. Mutta tuollainen pakkaslumi, joka ei takerru kiinni pintaan, on vain ilo sutia pois, kun se suorastaan liukuu irti.


Paluumatkalla moottoritie mateli neljän-viidenkympin vauhtia ihan koko yli 20 km matkan. Mutta se ajoi sentään.


Junat, bussit ja lennot olivat peruutettuja tai vähintään täydessä kaaoksessa koko Hollannissa. Joillain moottoriteillä seisoi tuntikausia suma eivätkä ihmiset päässeet mihinkään. "Aamuruuhka muuttui jo iltapäiväruuhkaksi eivätkä jotkut olleet päässeet moottoritieltä pois siinä välissä." Aika paha.



Nyt pääsivät hollantilaiset ilakoimaan lumessa, rakentamaan lumiukkoja, heittelemään lumipalloja ja laskemaan kelkalla mäkeä. Aika monella perheellä on kumminkin sellainen vanhanaikainen puinen penkkimallinen kelkka jossain komerossa.


Suurempi vaikeus voi olla se, mistä löytää mäenlaskuun sopivan mäen Hollannin maastossa. Joillakin seuduilla on kyllä loivaa kumpuilua, mutta useimmilla ei. Paikallisessa Facebook-ryhmässäkin esitettiin kysymys, mistä täältä löytäisi rinteen, joka sopi pulkkailuun. Pari pientä niitä löytyi.


Jostain päin Hollantia tuli uutinen, että siellä sattuu olemaan oikein komea kelkkamäki, ihmisen tekemä korkea kukkula, joka on entistä kaatopaikan materiaalia. Se oli lumipyryn jälkeen niin suosittu, että sinne vievä ainoa autotie tukkeutui liikenteestä kokonaan. 



Tiistaina talvisää näyttää rauhalliselta. Lähellä nollaa, ei tuule, ei pyrytä. Mutta kadut ovat liukkaat, ja monessa paikassa bussit eivät aja. On liian varallista käyttää teitä, sanovat bussikuskit. Okei. Aikovatko ne keskeyttää koko Hollannin bussiliikenteen nyt viikoksi? Tämä talvi jatkuu vielä ensi maanantaihin uusilla pyryillä ja pakkassäällä. Huomenna tulee taas lunta.


Junia on harvennettu ja lennot edelleen kaaoksessa. Kouluja on suljettu, eilen he antoivat iltapäivän vapaata siellä täällä tuosta vain. Koska pyrytti. Niin mitä tämä on, aikovatko ne jäädä nyt kiinni viikoksi? Miten se opetussuunnitelma? Kaksi argumenttia ymmärrän: jos opettajat ovat tulossa töihin sillä bussilla tai junalla, joka ei kulje ollenkaan, niin se on vähän hankalaa. Tai koululainen tulisi bussilla, mutta bussi ei kulje. Ja: joissain kouluissa kuulemma lämmitys ei toimi, hajosi ilmeisesti pakkaseen. 


On sitäkin tietty kysytty esim. Schipholilta, että kannattaisiko investoida enemmän talvivarusteluun. Mutta ei täällä kannata. Jos he hankkivat sata jäänpoistosysteemiä lisää ja niihin koulutetut henkilökunnat, se maksaa aika paljon siihen nähden, että tällainen lyhyt lumitalvi tulee vain usean vuoden välein. Laitteita pitää huoltaa jatkuvasti, vaikka ne seisovat varastossa. Raha juoksee ja sitten niitä tarvitaan vain viiden vuoden välein. Eli ei kannata. 


Eikä täällä kannata satsata myöskään raideverkon vaihteiden lämmitysjärjestelmiin kuten jossain Norjassa tai Sveitsisssä, missä on koko ajan talvi. Usein joku vertaa, että "miten Sveitsissä junat ajavat vaikka kahden metrin hangessa eivätkä ole koskaan myöhässä?" Sveitsissä infrastruktuuriin valtio satsaa 5% bruttokansantuotteesta tai jotain, kun Hollannin luku on 1,2%.



On hitusen plussalla ja kissantarhan muovisella katolla olevasta lumimassasta tippuu vettä reunalta. Raavin siitä lunta haravalla pihasta käsin ja toivoin, että jos saisi sen koko liuskan liikkeelle, mutta ei. Pian luvataan taas kunnon pyry enkä halua sille Utrechtin rautatieaseman kuplakaton kohtaloa: siinä on muoviset taidepallorakenteet ja nyt siellä pelätään, että se romahtaa lumen painosta, ja sen alla ei saa kulkea. Mieheni keksi paremman keinon: yläkerrasta makuuhuoneen ikkunasta voi kurkottaa alas harjalla ja työntää lunta pois katolta.


Huomiseksi TAAS Hollannin tievirasto kehottaa jäämään kotiin etätöihin, koska tulee kova viima ja iso pyry. Minusta ei voi olla oikein, että viikon ajan kehotetaan jäämään kotiin, koska sataa lunta. Eilen jo virallisesti kehotettiin "välttämään töistäpaluuruuhkaa" eli lähtemään töistä kesken päivän tai vasta myöhemmin illalla. Eivät kaikkien työpaikat, työvuorot, ajat ja työtapaamiset jousta.


Olis terassia tarjolla vieläkin.

Mitä muuta kuin lunta? Siis se viimeksi mainitsemani latvialainen Flow-animaatio ei voittanut "jotain palkintoa", vaan Oscarin. Okei.


Mutta tiedätkö, mitä nuo kaikkialta tursuavat tekoälyvastaukset nykyään aiheuttavat? Sen, että minun on vaikea uskoa enää oikeitakaan tietoja todeksi, vaikka ne tulisivat täysin luotettavilta uutis- tai nettisivuilta. Mietin silti, että mitä jos koko netti vain keksii ja valehtelee, että se sai Oscarin. Saiko muka oikeasti?



Yritin tyhjentää vanhan tietokoneeni. Sen näyttö on hajoamassa ihan lopullisesti, ja se reagoi käskyihinkin hitaasti tai ei ollenkaan. Ei siihen saanut kytkettyä edes irtomonitoria hätäapuna, kun siinä on niin eksoottiset liitännät. 


On niin tyhmä kiireen tuntu, kun tietää, että jokainen sekunti, jolloin voi vielä tihrustaa kuvaa ja saada jotain näppäintä painettua, voi olla viimeinen hetki saada mitään enää irti koneesta. Sain sen kuitenkin ilmeisesti lopulta palautettua tehdasasetuksiin ja sen voi myydä varaosiksi.



Sitten koitti seuraava stressipaniikki ja yhtäkkinen hätätila. Mieheni rupesi irrottamaan vanhaa pesukonetta paikaltaan sunnuntai-iltana, jotta voi siivota lattian sen alta ennen kuin uusi kone tuodaan maanantaina. 


Pesukoneen oma hana siis kiinni ennen kuin irrottaa letkun. No, hanasta syöksyikin koko ajan vettä, vaikka mihin suuntaan käänsi. Kylppärin lattia lainehti. 


Mieheni juoksi alas sähkökaappiin sulkemaan veden pääjohdon. Mikä se on. Vesijohto. Pääsulku. Keskuskraana. Ei pienintä hajua. Ai se ON pääsulku.


Rätillä imin lattialta litroittain vettä. Testattiin pesukonehanaa moneen kertaan eri suuntiin. Aina syöksyi heti vesi ulos kun mieheni avasi alhaalla pääsulun. Ämpäri oli onneksi ollut lähellä siivousta varten ja sinne voi lorottaa loput.


Eli ei tätä hanaa saa millään kiinni. Paitsi katkaisemalla vedet koko taloudesta. Jolloin ei voi edes vessaa käyttää. Pakkohan se hana on saada korjattua. Ehdotin kyllä, että hätäratkaisuna jos liittäisi takaisin sen pesukoneen letkun, niin eikö se pidä sen kiinni. Kuten tähänkin asti piti. Niissähän on joku sellainen sulkuventtiili, joka estää veden tulon aina silloin kun kone ei vedä vettä pesuohjelmaansa.


Putkimies puhelimessa sanoikin sitten, että ei lähetä nyt sunnuntai-iltana päivystystä paikalle korjaamaan hanaa, vaan laittakaa se pesukoneen letku takaisin, kyllä se sen pitää. Huomenna tulee korjaaja. Kuulemma on yleinen ja tunnettu vika, että pesukonehanat hajoavat eivätkä enää mene kiinni. Sisus tai tiivisteet prakaavat. Kuulemma oikeastaan jokaisen pitäisi kerran vuodessa kokeilla, vieläkö sen saa kiinni.


Jos uusi pesukone tulee ennen hanan korjaajaa, niin suunnitelmana oli laittaa siksi aikaa pääsulku taas kiinni, että saadaan vanha letku irti ja uusi paikalleen. Oli nimittäin maksettu siitä, että ottavat vanhan pesukoneen paluukyytiin mukaansa (ja ennen kaikkea kantavat sen kapeat raput kätevästi alas, mihin me emme pysty), tuovat uuden koneen paikalleen ja asentavat sen käyttövalmiiksi.



Mutta pitipä taas olla yleinen katastrofi. Tästä, kun vettä vaan tulee, tuli vielä mieleen se edellinen trauma, kun yritin ilmata patteria, mutta venttiili lähti irti, ja sitten koko lämmitysverkon vesi suihkusi huoneeseen kunnes veden pinta oli laskenut tarpeeksi kaikissa yläkerran pattereissa.


Mieheni päivysti kaikkia tapahtumia kun olin itse töissä. Hanan korjaaja tuli kätevästi ennen uutta pesukonetta. Koko hana meni vaihtoon samantien. Ja nyt on uusi pesukone, joka pitää opetella.


Ovat nuo kodinkoneitten raahaajat uskomattomia, kun kipaisevat pesukoneen ylös ja alas vaivattoman näköisesti kaksistaan. 


Se pesukoneen hana oli laitettu uusiksi kylppäriremontin yhteydessä vuonna 2019. Myös hajonnut tietokoneeni oli vuodelta 2019. Meiltä hajoavat nyt asiat vuodelta 2019. Mikä sykli tämä on? Ei ihan seitsemän vuoden, mutta lähellä kai.


Uskalsin jo kokeilla yhden pyykin. Uusi kone kuulostaa niin erilaiselta kuin vanha, että kissatkin menivät ihmettelemään, mitä nyt kuuluu. Kaikkien pitää tottua.





4 kommenttia:

  1. Miten pyöräilijät. Meillä täällä Helsingissä pyöräilijät haluavat ekstrakunnossapitoa pyöräteillä kun kerran Hollannissakin voi ajaa koko vuoden. Meillä on pesukoneen takuukorjaukset alkanut 17.9. Eikä vieläkään ole kunnossa. Hollannissa asiat hoidetaan kuitenkin ajoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, ai sellainen argumentti talvipyöräilyyn. No, voi tai voi. Jos pikkukadut ja parkkipaikat on yhtenä jääkenttänä kuten nyt, niin ei siinä paraskaan hollantilainen pysy pystyssä pyörällä. Kovasti ovat pyöräilijät vähentyneet meidän kunnassa nyt lumen aikana. Joskus tulee joku vastaan pyörää taluttaen kun ei muutakaan voi. Mutta uskon, että esim. Amsterdamissa suhataan edelleen täysillä, tai ainakin yritetään. Periaatteessa kyllä myös pyörätiet pidetään kunnossa, ainakin niiden pääväylät. Täällä ajaa esim. pyörätiellä kapea auraustraktori, jolla on peräkärry, josta sitten linkoaa suolaa.

      Poista
  2. Enpä tuota tullut edes ajatelleeksi, että tietysti lumi tuo omat haasteensa myös autoiluun. Sen takia tiet tietysti suolataan välittömästi. Ehtiikö siellä tulla paljon kolareita ennen kuin suolaus ehditäään tekemään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tosiaan ykköstoimenpide on aina, että yritetään saada se asfaltti näkyviin eli kesän olosuhteet taiottua isoille teille, vaikka miten pyryttäisi. Suolaa suolaa enemmän suolaa. Tosin suolavarastot alkavat loppua siellä täältä nyt! Lähes kellään ei ole talvirenkaita, joten liukastelua tapahtuu. On siellä usein joku ojassa tai joku rekka poikittain maantiellä tai jopa moottoritiellä, kun lähtee liukuun. Joskus ei joku rekka pääse ramppia ylös moottoritien liittymässä ja jumittuu mäkeen sutimaan. Eli kyllä peti rytisee ja sumaa syntyy kaikista kunnossapitoyrityksistä huolimatta, kun suolaajat ja auraajat eivät pysy lumikertymän perässä.

      Poista