Uintia Zakynthoksella

Kropassa tuntuu meren aaltoilu taas, kuten jo monta kertaa täällä. On lilluttu meressä. Rannalta näkee kentältä nousevat lentokoneet. Tsilivin ranta on matala eli voi kävellä pitkälle. Monen hotellin rantapalat vierekkäin lepotuoleineen ja aurinkovarjoineen, jotka maksavat 10 euroa vuokrata. Hiekkaranta, mikä ei aina ole itsestäänselvyys Kreikassa.

Vedessä on pieniä suippoja kaloja, jotka tulevat jalkojen lähelle uimaan ja tutkivat pohjavesiä. Pystyraidallisia ja sellaisia, joilla on musta laikku pyrstön juuressa. Välillä parvi viisisenttisiä, välillä yksittäisiä 15-senttisiä, kerran joku iso 30-senttinenkin. Niistä näkee lähinnä varjon ja liikkeen, hyvin neutraalin värisiä harmaita.

Vesi on hitusen viileää, ei sinne aina ihan suoraan voi marssia, vaan pitää tottua. Hyvä vaan, että se viilentää. Lämpötila on päivittäin noin 30 astetta, kun olemme täällä kesä-heinäkuun vaihteessa. Vältämme pahimmat helteet, jälkeenpäin luku on Kreikan saarillakin nousemassa jo 40:een.

Illalla on ollut kaunista auringonlaskua, vaikka tämä ei olekaan se oikea suunta, koska itärannikko. Mutta silloin voi hetken kävellä rannalla tai istua puisella paremmalla aurinkotuolilla ilman maksua. 

Kefalonian saari siintää pohjoisessa.

Joku viereinen hotelli järjesti lyhyen ilotulituksen taivaan hämärtyessä.

Aika insinöörimäisen tarkka rakennelma.

Rannalla ja jopa altailla kiersi päivittäin pari myyjää: mustilla miehillä oli bling bling -käsilaukkuja ja värikkäitä rannekoruja, ja kreikkalaisilla miehillä kookosta ja hedelmää. ”COO-conut mango pineapple”, hän huusi.

Rannalla on vesiskootterivuokraamo ja ne pörisevät kauempana poijulinjan takana. Moottoriveneet vievät puhallettavaa sohvaa ja vetävät narussa laskuvarjoilijoita kierrokselle meren yllä. 

Polkuveneitäkin on. Nykyään niissä on monissa näköjään muovinen liukumäki päällä, josta liukua mereen. Mikä luksus. Ei meillä 80-luvulla vaan ollut. Ennen sitä vaan poljettiin hiki hatussa ja tehtiin TÖITÄ, ja siinä koko hupi.

On ollut hauska katsoa ihmisten kelluntavälineitä. Yksisarvisia, joutsenia, krokotiileja, delfiinejä, haita, lentokoneita, verkollisia kelluntapetejä, donitsirenkaita... 

Ja sitä, mikä on kenenkin palamisen aste. ”Oi, punatukkainen kalpea täydessä paahteessa, huomenna sattuu.” ”Toi on nyt jo selästä punainen, kohta ei hyvä heilu.” ”Noi uskaltavat grillata itseään, riittävätköhän suojakertoimet.” Yhä enemmän aikuiset kyllä uivat vähintään lippahattu päässä, ja erilaisia uimapaitoja näkyy ja lapsille on paljolti peittäviä aurinkoturvallisia uima-asuja.

Altailla uitu myös moneen kertaan. Aurinkotuolit pitää varata sillä kuuluisalla pyyhkeellä tai tavaroilla aamusta, muuten on jokaikinen paikka varattu iltapäivään saakka. Vaikka hotelli ohjeistaa, ettei niin saa tehdä. No jos ei tee, niin et ui altaalla kertaakaan lomasi aikana, tai istut jollain kiveyksillä ilman tuolia. Kolmen-neljän aikaan iltapäivällä yksittäisiä tuoleja alkaa taas vapautua, mutta allas meneekin sitten jo kiinni klo 18.

Aluksi siellä lillui monta uimapatjaa, rengasta ja pötköä, ilmeisesti turistien jättämiä, ja niitä oli kiva käyttää vaihteeksi. Yrittää kiivetä ilmapatjalle. 

Tsilivi Beach Hotelissa oli 2 siltaa altaan yli ja keskisaari ja loiva osio ja lastenallas ja poreallas ja vielä erillinen toinen suorakulmainen allas.

Huonoa on se, kuinka paljon klooria sinne taas kipataan, se alkoi näkyä uima-asuissa. Tulee ruman likaisia kellertävänruskeita laikkuja. Kiva pilata vaaleansininen 50 euroa maksanut uimapaita heti ekalla reissulla. Muissa asuissani se ei onneksi näy niiden tummempien värien ja kuvioiden seasta.

Altaalla Apollo-matkojen viihdyttäjiä ja vesijumppa. Ämyrit täysille.

Auringolta suojautuminen on tehtävä aivan hysteerisesti tai tulee tupen rapinat. Olen siis uinut suojakerroin 50 naamassa ja kropassa, lierihattu päässä (kapealierinen erikseen sitä varten ostettu puuvillainen) ja aurinkolasit silmillä. Ja uimapaita päällä. Näin olen välttänyt nenän ja naaman palamisen. 

Piilolinssit ovat ollet kätevät, niin pääsee välillä myös ilman rillejä ja hattua vähän roiskimaan veteen ja näkee silti, mitä rannalla tapahtuu. Niiden kanssa pitää tosin laittaa lukulasit naamalle, jos lukee lehteä tuolissa.

Minulla alkaa olla aika hyvä silmälasiarsenaali: tavalliset monitehot, tietokonelasit, monitehoaurinkolasit arvoilla; piilolasien kanssa tarvitaan aurinkolasit ilman arvoja ja lukulasit, joita olen ostanut marketista jo 2 erilaista eri arvoilla kokeiltavaksi.

Mutta yhden virheen tein. Sunnuntaina biitsillä näkyi pilviä ja oli oikeasti pilvistä ja luulin, että nyt voi hetken relata. Aamuaurinko paistoi sivusta reiteen hetken & olin pari kertaa meriuinnilla bikinissä ilman uimapaitaa. No siitä paloi kipeän punaiseksi se reisi ja lonkka sekä rinnukset ja hartiat. Perhana. Ja muilla ehkä loppuu kipu ja kirvely 1-2 päivässä, mutta minulla sitä kestää 5 päivää, että sattuu. On after sunia laitettu paljon ja oli jopa hydrokortisoni mukana, mutta eihän se hitto parane koko viikkoon.

Siitä saakka oli selvää, että mitään toleranssia ei ole enkä tule relaamaan 100% aurinkosuojauksesta millään retkellä. Ne hatut, huivit, pitkät hameet, suojavoiteet, uimapaidat ovat välttämättömiä. 

Ei pilvipeitteestä jäänyt kun yksi sienipilvi mantereen ylle.

Jos tällaista aurinkomatkailua vielä tekee, täytyy harkita jopa pitkähihaista uimapaitaa ja polviin saakka ulottuvia uimatrikoita. Ja sellainen virallinen uimahattukin olisi hyvä, jotain nopeasti kuivuvaa purjekangasta jossa on enemmän lieriä ja lippaa ja niskasuojaa. Mutta kyllä perushattukin jo teki hyvin tehtävänsä, että naamalla oli varjo.

Hotellissa sekä saarella on laaja kirjo kansallisuuksia. Kaikkia kieliä kuuluu. Ne Apollo-matkat ovat suomalaisille, ruotsalaisille ja tanskalaisille hotellissa. Oppaita ei ole suomenkielisiä tosin. Brittejä on ja sieltä tulee ja menee lentoja koko ajan joka aluekentältä: Nottingham, Birmingham, Bristol, Glasgow, Leeds... Hotellissa myös yllättävän paljon amerikkalaisia, mistä nekin tulevat? Jollain ”doing Europe” -kierroksella, jolla käydään parissa eri maassa? Italialaisia paljon. Hassua, että Välimeren etelämaalaiset käyvät naapurimaassa lomalla.

Zakynthoksen kentällä oli tuttu kone.

Belgialaisia on, ja uima-allas oli pitkään täysin ruotsalaisten pikkulapsiperheiden hallussa. Lisäksi koko itä-Eurooppa on täällä. Unkaria kuuluu hotellissakin ja ehkä tshekkiä. Lentoja tulee Puolasta, Tshekistä, Slovakiasta, Romaniasta, Unkarista. Jokunen Irlanti, Ranska, Itävalta ja Sveitsi joukossa. Hassusti saksalaiset puuttuvat lähes täysin! Tuskin kertaakaan kuultu saksaa koko saarella. Jonku yhden Düsseldorfin lennon näin ja Münchenin.

Tällaisia peruspäiviä hotellissa, mutta kohta lähdetään autoretkelle katsomaan saarta!