keskiviikko 8. maaliskuuta 2023

Suklaata, valon puutetta ja retki Saksaan

Lunta tulee oikein reilusti. Pyryttää koko päivän. Isoja rättejä leijailee. Eilen tuli jo räntää, kun olin töissä, mutta se suli saman tien. Nyt yöllä on tullut kerros valkoista. Onneksi minun ei tarvitse lähteä liikenteeseen tänään, tiet ovat liukkaat tai lumimössössä tai siellä on kaaosta. 

On kaunista, loistaa valkoisena ja sankka pyry on tunnelmallinen. Kun hiutaleet leijailevat, tulee ihan joulun tuntu. Varpusia istuu oksilla, jotka ovat pulleina ja pörheinä lumesta. Siis oksat, ei varpuset.







Suomikaupan aika eli karkkia netistä, ulkosuomalaisen pelastus. Suklaavarastoni ovat melkein ihan lopussa. Ostin jo hädissäni lähikaupasta After Eightin korviketta - niillä ei ole oikeaa merkkiä enää myynnissä, vaan belgialainen matkija! Brexitkö iski ja liian kallista hankkia alkuperäistä? 


Fazeria tulee nyt sitten nettitilauksena, miehelleni myös hänen lempparilevynsä. Joku sanoi, että Fazerin sinisen reseptiä jossain vaiheessa muutettiin eikä se siksi maistu yhtä taivaalliselta kuin ennen muinoin. Olen huomannut myös, ei se ole enää niin herkullista kuin oletan. Joku vinkkasi, että punainen eli vaalea maitosuklaa voisi olla parempi. Muistan senkin, joskus syönyt. Kokeilen sitä vaihtiksena yhden. Mutta tärkeintä minulle ovat patukat, pitää saada Tupla, Jim ja Susu ja ehkä pari muutakin kuten Kismet ja Da Capo.



Suomen Käärijä muuten kerää huomiota myös Hollannin mediassa. Kappale esiteltiin tv:n puheohjelman euroviisuteeman myötä silloin kun Hollannin kappale julkistettiin, ja se on komeillut mm. maanlaajuisen lehden nettiversion etusivulla.


Hollannissa Käärijä on julkistettu neonvihreän boleronsa takia ”Vihreä mies Hulkiksi” ja kappaleesta kerrotaan yleensä positiiviseen sävyyn: huomiota herättävä, energinen, live-esitys saa varmasti ihmiset innostumaan Liverpoolissa. 



Lehti kertoo, että ennakkosuosikki Suomen esitys sisältää "kiinni sidottuja tanssijoita ja letkajenkkaa". Tai siis käännän lähinnä letkajenkaksi Hollannin "poloneesin", joka on täällä suosittu alkoholipitoisen juhlimisen muoto: jossain vaiheessa yötä baarissa tai diskossa voi porukka alkaa kiertää ympäri salia toisiaan seuraten ja hypellen pitkänä jonona, kädet aina edellisen olkapäillä, silloin kun jokin tähän soveltuva riehakas biisi soi.

"Tämä on varmasti juhlaa Liverpoolissa; energinen ja piiskaava kappale on euroviisufanien suosiossa ja laulajalla on täyteen puhalletut Hulk-käsivarret"


Ennen kuin alkoi uusi räntäsade- ja sadekausi, aurinko houkutteli minut kävelylle välillä, kylläpä se paistoi. Aurinkolasit tarpeen autossa. Huomasin valtavan lumikelloesiintymän, se on tosin siinä paikassa joka kevät puiston nurkassa, mutta ohoh, olipa niitä nyt tosi paljon tällä kertaa.






Auringon palatessa maisemaan huomasin, kuinka valtavan ja masentavan pimeää koko talvi on taas ollut. Todellakin kaipaan valoa ja minun on vaikeaa sietää sitä fyysistä synkkyyttä. 


Yksinkertainen ideahan on kirkasvalolamppu. Tilasin netistä. Niitähän saa edullisesti nykyään kotikäyttöön. Jos sitä ensi pimeän alkaessa käyttäisi aina aamulla, niin ehkä se auttaisi jotain. 



Ja ehkä meillä kannattaisi olla talvella valot päällä olohuoneessa. Mieheni pitää tunnelmavalaistuksesta ja laittaa standardisti hämäränhyssyn koko illaksi, mutta ehkä minä haluaisinkin ihan oikeaa valoa välillä.


Mietin muutenkin, miten piristää talvikauden raskassoutuista tuntua. Joku sanoi, että mitä jos talvikaudella keskittyisi vain kivojen asioiden etsimiseen. Huomaan, että minulta esim. puuttuvat kulttuurikokemukset, kannattaisi ehkä käydä näyttelyssä, museossa tai vaikka teatterissa joskus. Kokea jotain muuta kuin se oma olohuone. 


Huomaan, että minulta puuttuu myös kauneuden kokemus. Omien kortteleiden ja työpaikan ympäristön maailma on niin väritön ja harmaa koko talven ajan. Missä näkisi välillä kauniinkin maiseman ja vähän väriä? Pitää etsiä, pitää miettiä. Minullahan on joku kauneuden aistivajekin siitä, kun tuijotan pelkkää harmaata ja rumaa maisemaa 6 kk ajan. Kyllä ihmistä koetellaan pohjoisessa Keski-Euroopassa sään puolesta.



Yhtenä iltana pyykinpesusuunnitelmani vaihtui migreenin takia telkkarin sosiaalipornon tuijottamiseen. Joltain kauhealta kaupalliselta kanavalta tulee ihania sairaalan ensiapu -realitydokuja Englannista ja Australiasta. Kiinnostaa. Paikkailevat siellä ihmisiä onnettomuuksien jällkeen ja tarkkailevat sydänoireisia ym. Oli välillä myös ykköskanavan kiinnostava matkadoku. Ja sekin on hauska ohjelma, jossa amatöörit ja ammattitaiteilijat yrittävät toisintaa Vermeerin kadonneita maalauksia alkuperäiseen tyyliin paneutuen. Kyllä telkkarikin voi olla ihan avartava ajanviete.


Ehkä minun pitäisi tosiaan myös suoda itselleni vapaa-aikaa eli lepoa ilman suoritusta välillä. Katsoa vaan sitä telkkaa, jos en jaksa esim. lukea.



Yhtenä lauantaina kävimme lähistöllä Gravessa, joka oli oikein jopa historiallinen kylä Maasin rannalla. Vanhoja kivitaloja, koristeellisia, ja keltapunaiset liput liehuivat taloissa. Ja vanha tykki oli kivisillalla.





Sieltä Saksaan ostoksille, ihan vaan huvikseen johonkin katselemaan, ja siinä on Goch lähellä. Pitkä kävelykatu ja riehuimme Tedi-marktissa, joka on valtava kaiken halpakrääsän kauppa. Myös DM-Drogeriemarktista ostimme kaikkea hiusväriä ja suihkusaippuaa. Kosmetiikka on tunnetusti Saksassa paljon halvempaa kuin Hollannissa, ja isot rohdoskaupat vetävät hollantilaisia shoppailijoita rajan tuntumassa. 




Kävimme tietystikin myös leipomossa kahvilla ja siellä oli hyvät saksalaiset valikoimat kakkupaloja ja viinereitä (isoja). 





Ajoimme lopuksi isoon Edekaan ruokaostoksille ja hankimme kaikkea, mitä Saksasta saa. Näillä pakasteaterioilla pärjää taas hetken.





4 kommenttia:

  1. Niinpä, hollantilaiset saavat ensimmäisenä ja eniten kaikki Islannista ja Amerikasta tulevien matalapaineitten vedet, paitsi että ne tulivat eilen/tänään lumena. Kyllä toki sateeseen jo maaliskuussa kyllästyy. Me täällä Rein- ja Neckar-joen yhtymäkohdassa saimme tänäänkin vain vettä. Edeka ei turhaan mainosta "Rakastamme elintarvikkeita" (Wir lieben Lebensmittel). Mikähän meni vikaan, kun en ikävöi Fazerin sinistä ja salmiakkia. Geenivirhe? Olenkohan edes oikea suomalainen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli puhaltaa pohjoisesta nyt kylmänä, mutta taisipa tämä rintama liikkua taas lännestä tyypilliseen tapaan. Nyt siirrytäänkin sitten taas tavalliseen sadekauteen. Salmiakkia en minäkään tarvitse ja jos tarvitsen, sitä saa lähikaupasta. Mutta suklaapatukoissa en ole löytänyt lapsuuden herkkujen korviketta paikallisesti. Isoissa Edekoissa on oikein lihatiskikin. jolta saa vaikka lämpimän broilerinkoiven, Hollannissa ei ole palvelevaa lihatiskiä missään marketissa enää - vain erillisissä lihakaupoissa.

      Poista
  2. Oho, vai että sielläkin tulee lunta, no mikäs siinä, kauniilta näyttää no kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä sen nimi on kai takatalvi... koska välissä oli kevättä. Suomessa pelkkä "vieläkin talvi"...

      Poista