tiistai 22. helmikuuta 2022

Väsymystä ja kielikylpyjä

Makaan aamuyöllä onnettomana hereillä ja mietin: mometasonifuroaatti. 

Ja onhan sitä laatikossa. Pitäisi vaan viitsiä alkaa käyttää. Se on kortisoninenäsuihke, jota kannattaisi ottaa nyt siitepölykautena päivittäin, jotten joka yö kärsi siitä, että ilma pihisee huonosti sierainten kautta.


Kohti valoa käyn - harvinaisena aurinkopäivänä.

Kävelen ulos, väännän avainta lukossa ja mietin, ettei vain mitään unohtunut. ”Lääkkeet, lääkkeet!” Muistinko varmasti ottaa lääkkeet? Täytyy kelata sitä hetken aikaa. Koska aina on joku kuuri menossa. Nenäsuihketta päivittäin, tai astmasuihketta päivittäin, tai allergiatabletti, tai joku migreenin estolääke menossa, tai vähintäänkin multivitamiinit.


Lenkillä.

Ja sano, onko se normaalia väsymystasoa, että aina kun minulla on vapaapäivä eikä tarvitse laittaa herätyskelloa, nukun keskipäivään saakka ihan putkeen ja sikeästi? Herään postiluukun kolinaan, että ”mitä mua aina häiritään aamulla sillon ku saisin nukkua” ja sitten huomaan, että se ”aamu” on tosiasiassa klo 12.19. Onko tämä taas tätä allergiakauden alkua vai jotain muuta?


Mutta kuinka monta monipolvista uniseikkailua voi mahtua yhteen yöhön? Kuinka monta matkaa eri maissa, kulkuneuvoa, kaupunkia, rakennusta, opiskelua, työtä, asuntoa, muuttoa, säätöä ja projektia? Miten voi olla edes mahdollista, että näen 10 kokoillan elokuvan pituista tarinaa yhden yön sisällä? Ja joka yö uudestaan? Onko tämäkään ihan normaalia?



Nyt kun firmallamme on uudet ranskalaiset omistajat, porukka yrittää siellä tankata ranskaa. Ei siis ole mitään käskyä osata ranskaa, mutta tämä käänne inspiroi monia hassuttelemaan eli yrittämään muistella ainoita tietämiään ranskan sanoja. En ole sellaista saksalaista tai hollantilaista kohdannut, joka spontaanisti oikeasti osaisi ranskaa paitsi ne oman kielen satunnaiset lainasanat. Ollaan kaikki ihan surkeita ja yritetään, että ”mersii mösjöö silvuplee ja mitä vielä osais”.


Yksi yritti puhutella työkaveria, että ”madame... ööh, boulangerie”, koska hänen sukunimensä oli Leipuri hollanniksi, Bakker. Räkätettiin huonolle yritykselle, että no nyt siitä tuli leipomo, kas kun ei conditorie. Ja pitäisikö nyt kaikkien sukunimiä alkaa kääntää ranskaksi jotenkin. 


Ja meillä odotetaan sitä utopiaa, että ruokalaan tulisi ranskalainen sfääri ja oikein french cuisine -menyy.



Ainakin löytyi jo belgialaisia suklaita.


Saksalaisnuorison puolella harjoittelevat vapaaehtoisesti kai ihan oikeaa ranskaa. Muistin, mistä oppii ranskaa: Nina Hagenin Frühling in Paris -kappaleesta, jossa hän imitoi ihan törkeänä mukaranskaa tai ihan oikeaakin (tässä linkki) . Klassikko. Muistin sen jostain 80-luvulta suoraan, kun siskollani oli levy tai kasetti. Se on jännä, kuinka suomalaislapsi kuuli ummikkonakin saksankielisestä kappaleesta läpi sen, että kertosäkeessä laulaja ihan koomikkoasenteella liioittelee ranskan ääntämystä kuin jossain sketsiohjelmassa, ja se nauratti yli rajojen. Nyt tarkasteltuna ranskan lauseet siinä ovat hyvin pitkälti korrekteja, mutta ääntämys on silti vitsi.


Katsoin ranskalaisen johtajan videota 20 minuuttia ja totesin sen jälkeen, etten osaa vieläkään ranskaa. Onneksi on tekstitykset. Unohda englanniksi äännetty ”management meeting”, sano ranskaksi ”lö manashmen mitiiing”.


Hollannin kulttuuria: olutkori pyörän korina, nuorisomuotia.

Tein jotain hyödyllistä: tsekkasin online ja ihmettelin, miksei uusinta kirjaani ole Hyvinkäällä, vaikka Oodissa ja Lahdessa on. Kirjoitin meilin Hyvinkään kirjastoon, että hyvinkääläislähtöinen kirjailija tässä kröhöm, miksi ette hankkisi myös uusintani... Ja sieltä tuli positiivinen vastaus: laittavat hankintaan. Eivät vain aina huomaa omakustanteita listoilta hankintoja tehdessä. Tai siis eihän siinä lue isolla, että olen Hyvinkäältä. Kannatti mainita.


Ja promosin jo, että tulevassa kirjassa on sitten Hyvinkää miljöönä lapsuusmuistojen taustalla... lämmittelen sitä, että sitten pitäisi päästä Aamupostiin ja kirjastoon esittelytilaisuuteen. Lämmittelen ylipäätään: tämä kolmas on nyt se kirja, mistä uskallan ilmoitella ja mainostaa jo etukäteen ennen kuin se on valmis ja markkinoilla. Myös kirjasto sanoo odottavansa lapsuusmuistoja.


Joo, se pitäisi vaan saada valmiiksi. Kesä-syksyä kaavailin. Ei mitään paineita... Oliko minulla se ajatus, että tammikuun pidän taukoa ja helmikuusta voisin alkaa katsella kässäriä? Se on helmikuu nyt! Hmmh.




4 kommenttia:

  1. Haha, vähän sama olo usein täällä Serbiassa. Ei tosin sillä, että täällä pitäisi opetella ranskaa tai muita kieliä; päinvastoin, kaikki mahdolliset muut kielet unohtuvat srpskin kanssa takkuillessa. Ja sitten nämä kirjoittavat lainasanat oman ääntämyksensä mukaan. Mikä on kyllä hauskaakin. Tänäänkin olisi tehty mieli ostaa lento Majamiin, koska kuulostaahan se nyt vaan paljon eksoottisemmalta kohteelta kuin joku Miami!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan hauska kieli opetella... ei helppo. Osaan venäjän kyrilliset kirjaimet ja niistä onkin hauska nähdä, miten englanninkielisten näyttelijöiden tai bändien nimet kirjoitetaan ääntämyksen mukaan. Mikä on sinänsä ymmärrettävä ja järkevä periaate. Lapsena, kun ei osannut englantia, olisi ollut itsellekin hyödyllinen lisäinfo, että jos siinä lukee vaikkapa George niin se lausutaan dshoordsh.

      Poista
  2. Toivotan menestystä kieliopinnoillesi! Ranskahan sinun repertuaaristasi puuttuikin.
    Joo, se on jo vits, kun berliiniläinen ääntää saksaa ja vielä vitsikkäämpi kun ranskaa. En saanut kummastakaan selvää tuossa esimerkissä. Piti lukea teksti.
    Sekin on vitsi, kun pfalzilaiset ääntävät saksaa ja ranskaa. Kävin muinoin kaksi lukukautta kansalaisopiston ranskankurssilla.
    Ranskassa pärjää pitkälle kun osaa lukusanat 100 asti, muutaman tärkeän kysymyksen ja kaikki kohteilaisuusmuodot.
    Pfalzin kouluissa voi ekaluokalta alkaen valita joko ranskan tai englannin, se toinen tulee sitten 5. luikalta. Vastavuoroin Elsassissa (Alsce) opeteellaan saksaa ja puhutan alemannia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kaikkia murteita. Mielenkiintoista materiaalia kielitieteilijälle kaikki. Paljon onkin tässä ympärillä osin ranskankielisiä alueita ja maita: Belgia, Sveitsi, Luxemburg, ja rajaseudut.

      Poista