Unen tulkintavinkki ja mudassa möyrimistä

Tämä on niin hyvä yleisoivallus unikirjasta, joka auttaa moneen tulkintaan, jos unessa esiintyy merkityksellinen henkilö. On vaikka joku tuttu menneisyydestä, ja se tuntuu sattumanvaraiselta, että miten niin tuo ilmestyy tänne kun ei ole mitään yhteyksiä ollut vuosiin. Niin kannattaa tietää, ettei hän varmaankaan esiinny henkilönään, tarkoita juuri sitä yksilöä, vaan edustaa tiettyjä ominaisuuksia. Ominaisuuksia, joiden kanssa on itse alkanut elämässään vuorovaikuttaa. Aspekteja, jotka itsessä alkavat liikkua, muuttua, vahvistua, tulla esiin, tai joita olisi suositeltavaa itsessään vahvistaa ja etsiä.

Pitää kysyä itseltään, millaisia luonteenpiirteitä liitti ja liittää tähän henkilöön, yleisesti fillispohjalta. Millaista olemista hän edustaa? Siinä on sen tilanteen viesti unessa.

Olen esimerkiksi taannoin unessa istunut sohvalla tiiviisti erään luokkakaverin kanssa ja tuntenut tarpeelliseksi ottaa vaikutteita hänestä ja oppia häneltä, ja siksi halusin viettää siinä aikaa. Hänestä säteili jotain sellaista, mitä itseltäni puuttui. Se oli ihan selvä, mitä siinä kaipasin omaan persoonaani ja tilanteeseen: jämäkkyyttä. Sillä se henkilö oli aina hyvin suoraselkäinen ja rohkeasti näkyvä, kun minä olen yleensä lepsu ja sivusta tarkkaileva. Viesti oli, että jos aion edetä suunnitelmieni mukaan, minun pitää oppia jotain tuosta asenteesta ja vähän ryhdistäytyä olemaan vahvempi.

Yksi päivä naapuri oli siskonsa kanssa laittamassa etupihaansa kuntoon, leveämpää puolta, jonka hän halusi uudistaa. He rakensivat katutiilistä pyöreän kaivomaisen kauluksen ja sen keskelle tuli skimmia.
- Kato skimmia, meillä on se takapihalla. Kunhan se kestää paahdetta kesällä tossa.
- Eiks nää kestä mitä vaan.
Sen ympärille he laittoivat koristesoraa ja reunuksiin uusia pensaita koko rivistön. Valkovihreän kirjavat lehdet, näyttää tutulta.
- No hei, eikö nämä ole euonymusta? Näyttää ihan siltä.
Sisko lukee lappua:
- Euonymus... joo, on tosiaan.
- No toi meidän uusi tossa on kans yhden sortin euonymus. Nyt ne voivat jutella keskenään, kun ovat sukulaisia!
- Kiva, vihdoin voivat puskat jutella.

Pihalla on edelleen kirjava rastas. Luulin, että se olisi muuttomatkalla vain tunnin siinä ja jatkaisi eteenpäin. Mutta sillä onkin joku pidempi oleskelu tässä. Ehkä oli useampikin kirjava rastas. Punakylkirastas yhtenä päivänä ja laulurastas toisena. Nekin tykkäävät marjakuusen marjoista. Mutta siihen tuli mustarastas sanomaan, että MÄ asun täällä vakituisesti enkä ehkä tykkää että sä oot tässä.

Korvapuustipäivänä oli Ikeaa pakkasesta.

Ostin kolmannen e-kirjan. Ja nehän tulevat halvaksi! Taas oli erikoistarjous juuuri sille, jonka olin aikonutkin ostaa. Eihän tämä irto-ostaminen kohta ole edes kalliimpaa kuin joku kuukausitilaus, jos ne ovat kaikki yli 50 prossan aleessa sattumalta.

Suomalainen lohikeitto onnistui.

Ostettiin takapihalle kasvit menestyksekkäästi. Hopeapensas-lajia. En tajua näitä eksoottisia kasveja, jotka täällä menestyvät. Ne näyttävät ihan trooppisilta eteläisiltä ja tämäkin näyttää ihan limoviikunalta tai fiikukselta (onks ne sama asia?) ja silti se on talvenkestävä ulkokasvi, pakkasenkestävä, ja jopa ainavihanta. Jännä nähdä, miten se pärjää oikeasti.

Puutarhakauppa kasvihuoneessa on iso.

Luen tietoja kasveista netistä ja näiden hollantilaistenkaan pakkasluokitukset eivät ole mitään turhia. Yhtenään tulee vastaan lajeja, että ”tämä kestää -17 astetta” ja ”tämä säilyy -40:ssäkin hengissä”. Aika hyvä. Lisäksi törmään usein määrittelyyn: ”Tämä pensas kestää suolaista tuulta eli soveltuu rannikon pihoille.” Jännä.

Maanpeittokasviksi kokeillaan kahta lajia, sinikukkaista ja keltakukkaista. Joiden pitäisi pärjätä varjossakin. Pikkukasvit myytiin sikspäkeissä taas.

Istutus piti ajoittaa niin, että juodaan kahvia ja nyt sataa, mutta kun sade loppuu 15.35 niin sitten aloitetaan heti kaivuu ja mullan sekottaminen, koska silloin on 50 minuutin tauko sateessa ja sen jälkeen tulee seuraava rankka kuuro. Jos saataisiin ne isot pensaat ainakin maahan siinä välissä, ja uudet mullat ja lehmänkakat levitettyä.

Jatkoin istutusta vaikka alkoi sataa silloin kun minulla oli vielä 2 sikspäkkiä laittamatta. Tuulitakin huppu päähän vaan. Hirveää mutaa, minulla oli kumisaappaat.

Tätä ei hankita.

Kippailin kattiloita keittolevyllä ja olin ihan varma, että olin laittanut kaasuliekin puhuksiin. En ollut. Käry alkoi käydä, mikä täällä haisee, ei kai tämä patakinnas pala taas. Palaa perkele. Kangas kärtsäsi, koska levy oli sittenkin vielä päällä. No se teki tehtävänsä, ettei käsi palanut. Piti heittää roskiin ja pitää ostaa uusi.

Kampaajalla vaadittiin nyt asiakkaaltakin suusuojusta. Onneksi minulla oli se mukana kun olin menossa kauppaan käymään sen jälkeen. Nyt mennään kaikkiin kauppoihin suojuksen kanssa.

Mark Rutte (pääministeri) on nyt hyvin, hyvin vihainen ja tiistai-iltana on lehdistötilaisuus ja uudet rajoitukset. Ilmeisesti ravitsemusliikkeiden sulkemista kokonaan ja - jopa täällä, ei vain Suomessa - tiukkaa alkoholipolitikkaa! Jotain, että viinaa ei saa enää myydä illalla niin kaupoissa kuin muuallakaan. Sanovat huhut. Eppäilenpä hieman, mitä tämä auttaa näihin 6000:een tartuntaan päivässä.

Meillä on muutama päivä lomaa ja se aiotaankin viettää lähinnä burritokäärönä sohvalla lämmittelemässä, ja ehkä macaron kädessä. Viinakaapissakin on uusi ouzo.