Joulun ruokaostokset tehtiin huomattavan rauhallisissa merkeissä, vaikka kiersimme 3 eri marketin kautta.
Ensin Lidliin katsomaan, mitä juhlapöydän herkkuja sieltä saisi sattumalta. Oli ihan kivoja perunagratiineja pakasteena sekä erikoisempaa graavilohta sinappikastikkeineen. Ensin Ikeassa oudoksuin takavuosina, kun sen ravintola tarjosi graavilohen ohessa makeahkoa sinappikastiketta, mutta se olikin aika hyvää, ja nyt on kiva jos löydän Hollannin ruokakaupasta sellaisen lohipakkauksen, jossa on miniannos kastiketta mukana.
Lidlin LP-levyjä. Jouluista ja vähemmän jouluista. |
Sitten Jumbo-markettiin hakemaan kaikki se, minkä tiedämme puuttuvan omasta lähikaupastamme. Sieltä katoaa välillä tuttuja merkkituotteita, ja niitä ei sitten saa kuukausiin, vaikka muut niitä myyvät. Ja lopuksi omaan Plus-markettiin.
Olimme liikkeellä torstai-iltana, joka on jo selvästi joulunalusaikaa, mutta aika rauhallista oli kaupoissa. Mitä myöhempi ilta töiden jälkeen, sen enemmän tilaa. Lähikaupan pakastealtailla ehdin jopa pelleillä virallisen tyypin kanssa, kun varaston ovessa on ihmisen kokoinen valokuva keskustan patsaasta.
Katastrofin ainekset olivat koossa Lidl-Jumbon parkkipaikalla. Oli rankkasade ja 5 boforin tuuli ja välissä 17 m/s tuulenpuuskia säkkipimeässä, ja kun yritimme nostaa täyden ostoskorin kärrystä, sen päällä makaava ylimääräinen tyhjä ostoskassi lehahti tuulen mukana lentämään vaakasuoraan pitkin pihaa. Mieheni ryntäsi perään ja sai sen kiinni kymmenen metrin päässä. Samoin oli joku jättänyt koko letkan ostoskärryjä keskelle parkkipaikkaa myrskyyn, ja se uhkasi liukua kohti pysäköityjä autoja itsekseen tuulessa.
Töissä pidettiin viikolla osaston jouluaamiainen ja pakettipelissä jotkut hankkivat yllätyslahjan arvonnassa saadulle sattumanvaraiselle työkaverille. Joillain oli perinteisiä jouluvillapaitoja päällä, Amerikoissahan kuuluu usein olla joulujuhlissa tietty kuvioitu ”ugly Christmas sweater”, jossa on mahdollisimman korneja porojen ja joulupukkien kuvia. Kun minulla ei sellaista ole, laitoin tontunpunaista päälle ja nappasin kuusesta joulusiili-koristeen kaulaan roikkumaan.
Aamiaisella oli taas pomojen hankkima runsas kattaus saksalaisia elintarvikkeita, hyvää sekaleipää ja päällisiä, suolapaloja, levitteitä ja vihanneksia. Juhlapöydän kunkku oli köntsä Mett-massaa eli vähän kuin meetwurstin raakaa täytettä eli jauhelihaa, jota mätetään sämpylään. Kauppa oli erikseen meidän huviksemme muotoillut siitä possun tällä kertaa. Hollantilaiset ovat aina yhtaikaa kauhuissaan sekä huvittuneita tuosta ruokalajista. Tämä ei ollut kasvissyöjän pöytä.
Sen perää maistetaan... |
Viimeisenä toimistopäivänä kännättiin joku kuohuviini ihan muuten vaan ja laitoin vähän jouluväriä päälle.
Muutoin täällä on lähinnä pimeää ja sää lupaa 2 viikkoa tauotonta sadetta ja harmautta sekä kovaa länsituulta. Kokeilen käyttää aamuisin kirkasvalolamppua aamupalan aikana.
Linnut käyvät pihassa syömässä hyvin, ja turkinkyyhkyt koristavat pikkupuuta kuin joulupallot kuusipuuta ikään.
Vielä perjantaina tein täyden päivän etätöitä, sitten pääsin joululeivonnan pariin.
Keitin itse luumuhillon kuivatuista luumuista ja hyvinhän se onnistui. Ei tarvitse torttujen tyssätä siihen, ettei ole hankkinut etukäteen täytettä jostain suomipaikasta.
Hyvää joulua!
Näyttääpä hyvältä nuo joulutortut, en ole ainoatakaan tämä vuonna vielä syönyt, vaikka useammalla joululounaalla olen ollut. Muutenkin tämä on ollut vähän kummallinen joulu, kun tällä kertaa ei juurikaan olla itse mitään ruokavalmisteluja mietitty, vaan nautitaan pitkälti sukulaisten ruokapöytien tarjonnasta melkein uuteen vuoteen saakka. Joskus näinkin.
VastaaPoistaSehän on hyvä, kun tarjotaan. Meillä on aattona pelkkä se suomalainen alkupalakierros eli perunaa ja kaloja, se riittää. Otetaan iisisti kaksistaan. Tortuista tulee vain täällä ekstrasuuria, koska lehtitaikina myydään valmiina neliöinä eikä könttinä. En jaksa yrittää muotoilla levyjä uudestaan pienempään formaattiin oikean tortun mukaan.
PoistaNiin, tuo raaka Mett sämpylän päällä on saksalaisten erikoisin herkku. Sain pienen shokin, kun en voinut kieltäytyä vävypojan hyvänhyvyyttään tekemästä Mett-Brötchenistä. Minulla on aika herkkä maha. En kylläkään näyttänyt mieltäni. Olen hyvä anoppi! Kaik`syyvää, mitä pöyväs on, sanoi isäkulta aikanaan. Hyvinhän se meni, enkä sairastunut.
VastaaPoistaNo, Mett-sämpylän päälle ei kannata ainakaan hörpätä maitoa ruokajuomana, niin kuin suomalaisilla (ja ruotsalaisilla) on tapana.
Heh, hetken siinä miettii, että onko kylmäketju varmasti pysynyt kunnossa... aika herkkää ainetta pöpöille kai. Raakaa sipulia, suolaa ja pippuria pitää kuulemma laittaa päälle. Onneksi meillä sai vapaasti valita, ottaako vai ei. Olen kyllä kokeillut.
PoistaHyvää joulua teille lähettää innokas blogisi seuraaja!
VastaaPoistaKiitos! Oikein hyvää joulua!
Poista