Yleensä olen aika onnekas. Yleensä voin katsoa vierestä, kun muille tapahtuu omituisia tapauksia ja pikku onnettomuuksia, tavarat katoavat ja hajoavat ja virheitä tehdään, jotka tuovat syyttömälle kohteelle vaivaa ja harmia.
Usein päivittelen vierestä ja siunaan omaa parempaa onneani, että aika vähän sattuu ja tapahtuu. Että useimmiten kaikki menee ihan hyvin ja suunnitelmien mukaan.
Mutta viime aikoina todella moni asia on mennyt harmittavasti pieleen omalla kohdallani. En voi muuta kuin uskoa, että tämä menee vielä ohi ja tukos selvitetään. Mutta jos ynnään tähän päälle kaikki tämän vuoden vikatilanteet, niin onhan niitä aika lista.
Tällä hetkellä hyvin moneen asiaan liittyy Hollannin posti, joka tekee täysin luokatonta työtä ja hävittää ihmisten (minun) lähetykset.
Vuosi lähti tammikuussa sillä käyntiin, että vanhempieni lähettämä joulupaketti Suomesta ei ollut tullut, vaikka oli laitettu matkaan viikkoja ennen joulua. Selvityspyyntö tehtiin ja täysin yllättäen joskus keskellä tammikuuta pakettikuski toikin sen ovelle, rähjääntyneenä. Paketti oli litistynyt ja repeillyt, sille oli selvästi käynyt varastossa tai jakelukeskuksessa joku isohko vahinko. Mutta se sentään löytyi lopulta, toimitettiin, ja sen sisältö oli kaikki tallessa eikä mikään varsinaisesti ollut hajonnut.
Nyt marraskuussa taas nimipäiväpakettini seuranta juuttui heti ensimmäiseen havaintoon Hollannissa. Se ei ole liikkunut kolmeen viikkoon. Tutkinta on käynnissä ja mitään ei kuulu. Onko senkin yli ajanut trukki? Miksi kaikki vanhempieni minulle kalliilla Suomen postilla lähettämät paketit hajoavat ja katoavat heti päästyään Hollantiin?
Ennenkin on kadonnut siskoni minulle lähettämä paketti, ja minun Suomeen lähettämäni paketti on päätynytkin Espanjaan, josta sitä ei tietenkään lähetetty automaattisesti mihinkään eteenpäin, vaan vasta selvityspyyntöjen ja tutkinnan jälkeen se palautui minulle kuukauden päästä.
Keväällä sekoili Kodin Kuvalehti. Lehden postinkulkuhan nyt muutenkin hidastui heti koronakriisin alkaessa, mutta sitten ei tullut kahteen kuukauteen yhtäkään lehteä. Perään soitettaessa selvisi, että heillä oli tehty asiakastietokannassa ATK-päivitys ja hups, minun osoitteestani oli kadonnut puolet. Ei tosiaan tule perille jos puuttuu paikkakunta ja maa. Yhden lehden he sitten pystyivät lähettämään minulle perään, mutta kahta aiempaa numeroa ei enää ollut arkistossa.
Lehti on sittemmin tullut tänne vaihdellen 3 - 5 viikkoa ilmestymisensä jälkeen, kunnes lokakuussa jäi taas puuttumaan numero kokonaan välistä. Posti on syönyt sen ilmeisesti. Tuli jo sitä seuraava numero. Puuttuva luvattiin taas lähettää perään, mutta ei ole vielä kuulunut.
Sitten hoidin asioita tulevien kirjojeni julkaisuun liittyen. Esimerkiksi oli tarkoitus liittyä Sanaston jäseneksi. Ensimmäinen este tässäkin oli se, että tunnistautuminen pitäisi tehdä verkkopankkitunnuksilla.
Suomen älyvapaa käytäntö liittää pankkitili mihinkään henkilötunnistautumiseen. Tiedoksi, tämä ei ole normaalia. Ajatuskin tuntuu oudolta. Ei muissa maissa ole tällaista.
Eli kun on tarpeeksi kauan asunut ulkomailla, vaikka on Suomen kansalainen kuitenkin, niin ei pääse mihinkään suomalaisten digipalvelujen pariin hoitamaan kansalaisen asioitaan, jos ei enää omista suomalaista pankkitiliä. Ulkomailla asuva suomalainen esimerkiksi haluaa uusia Suomen passinsa säännöllisesti, mutta sen kun yrittää hoitaa lomallaan poliisiasemalla, ensimmäinen neuvo on, että teepä ajanvaraus ja esitäytä helposti tiedot - kirjautumalla sisään suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Joita ei ole. Passikuvankin saisi koodilla valokuvaamosta nettiin poimittavaksi suoraan passianomusta varten - jos vaan olisi ne verkkopankkitunnukset. Ei ole. Tosi kätsää hei.
No niin. Sanasto auttoi sähköpostitse silti luomaan minulle tilin, ja halusi lähettää luottamukselliset käyttäjätiedot kirjattuna kirjeenä. Siinä kohdassa jo soivat hälytyskelloni Hollannin postin käytöksen takia, ja ihan oikein. Kolmen viikon sisäänkään ei tullut kirjattua kirjettä, joka pitäisi allekirjoittaa luovutettaessa ovella.
Kysyin Sanastosta. Seurannan mukaan kirje oli vastaanotettu jo viikkoa aikaisemmin. Jaa, kukakohan sen on vastaanottanut, en minä ainakaan. Hollannin postin asiakaspalvelu vahvisti, että seurannassa näkyy allekirjoitus. Saimme sen netissä näkyville. Joku rinkula. Ei ole minun allekirjoitukseni.
Hollannin posti selittää, että korona-aikaan pakettikuskeilla on valtuudet kirjoittaa allekirjoituslaitteeseen itse, kun tuovat paketteja, tai kirjattuja kirjeitä. Siis siinä asiakkaan läsnäollessa ja lähetystä toimittaessa. Sinällään okei, jos olisikin edes antanut minulle sen kirjeen, edes laittanut oikeaan postiluukkuun, tai laittanut lapun, että kirjeen voi hakea toimipisteestä. Ei, mitään ei tullut. Silti on allekirjoitettu. Ja annettu kirje jonnekin ihan muualle tai heitetty roskiin.
Olisikin antanut kirjeen edes naapureille, sillä he tuntevat meidät ja olisivat varmasti tuoneet kirjeen minulle ensi tilassa. Mutta se on kadonnut jonnekin ihan muualle. Kävimme kahdesta toimipisteestäkin kysymässä. Ei ollut sielläkään pinossa.
Se kirje on minulta suoraan sanoen varastettu. Petoksella, väärennetyllä allekirjoituksella, varastettu. Terveisin Hollannin posti.
Tosi luotettava kirjattu kirje hei. Konsulaatit lähettävät ihmisille passeja kirjattuna kirjeenä, koska siihen voi aina luottaa! Ties mitä pankkitietoja, pankkikortteja ym. lähetetään kirjattuina kirjeinä. Nykyään ne siis katoavat hevon kuusen. Ei voi luottaa. Varoitan. Varoitan Hollannin postista. Älkää luottako edes kirjattuun kirjeeseen.
Valitus ja tutkinnat tapauksesta pyörivät ja vielä ei kuulu mitään.
Ja tästä palvelusta Sanasto sitten maksaa isot rahat, ihan turhaan. Ilmoitin väärinkäytöksestä, tilini salasana vaihdettiin ja lopulta sain puhelinsoitolla asiakastietoni. Tilanne pelastettu, mutta mitä tämä postin touhu oikein on olevinaan?
Irtaudun Hollannin postin käytöstä niin paljon kuin voin. Lähetän pakettini Suomeen nykyään DHL:llä. Rahtiyhtiöt lentävät omilla koneillaan joka yö ja toimitus on toiminut oikein hyvin ja melko nopeasti tähän saakka. Jos Suomesta haluaa lähettää, DHL:llä ei ole toimipisteitä yksityisasiakkaille, mutta ainakin UPS:llä voi lähettää paketin monesta paikasta. Jos omistaa printterin osoitelapun tulostamiseen ja osaa maksaa nettisivulla paketin hinnan.
Eikä se tähän loppunut tietenkään. Ensin jumittui tietokone kokonaan, kun aloitin digipiirtämisen ja uuden piirustusalustan ajuria yritin asentaa. Jouduin laittamaan käyttöjärjestelmän kokonaan uusiksi.
Sitten olen odottanut painolta mallikappaletta kirjastani, ja se on onnekseni tuotu DHL:llä, jottei koko kirjan julkaiseminenkin jumitu Hollannin postin ala-arvoisuuteen. Se se vielä puuttuisi.
Mallikappale ei ollut optimaalinen, tein sisuksen taittoon joitakin parannuksia lukemisen helpottamiseksi. Ja odotin korjattua mallikappaletta.
Toinen mallikappale tuli ja ehdin jo iloita, että nyt on kirja oikeasti valmis.
Ei. Toinen mallikappale oli sisällöltään identtinen ensimmäisen kanssa. Korjauksia ei oltu tehty. Tiedostoa ei oltu vaihdettu uuteen.
Sanonkomä mikä.
Soittelin perään. Outo virhe oli tapahtunut. Tiedosto oli kyllä toimistolla vaihdettu, mutta jostain tuntemattomasta syystä painokoneeseen oli silti päätynyt vanha versio. Miten on edes mahdollista. No, nyt odotan luvattujen lisätarkistusten jälkeen kolmatta kertaa mallikappaletta, joka ehkä ja toivottavasti on oleva oikea.
Loputon kärsivällisyys.... Venyy ja paukkuu. En voi välttää kevyttä hermostumista kaikkiin vaikeuksiin ja rikoksiin (pakettien ja kirjeiden varastaminen). Kirjani valmistuu kuitenkin vain kiltisti odottamalla. Muuta en voi tehdä. Odottaa ja toivoa, että onni olisi nyt parempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti