Käännös parempaan

Käännös parempaan? Käännös parempaan.

Pystyn nukkumaan. Terveys paranee. Päänsärkyputki loppuu.

Energiat tasoittuvat. Tuntuu oikeasti paljon tukevammalta ja ennen kaikkea rauhallisemmalta kuin viime päivät. Tasapainoisemmalta.

Oikein sellainen hetki, että nyt voi huokaista helpotuksesta ja hengittää syvään.

Ehkä sellainen olo, että voisi vähitellen tajuta jotain. Syvällisiä lauseita tulee mieleen, pohjavirtaa.

Tajuan? Mitä. Nämä viime päivät/viikot ovat olleet tosi raskasta kaaosta, siltä ne näyttävät energeettisesti taakse katsoen. Musta vellova meri. Enhän mä ole oikeasti ehtinyt miettiä, en ole pystynyt rauhoittumaan, en saanut ajatuksia järjestykseen. Levotonta ja sekavaa. Kaikki todella rasittavaa.

Sitä tyypillistä stressijaksoahan tämä on ollut, sitä että kivatkin asiat näyttävät velvollisuuksilta.

Ei tällaista puristusta ihminen loputtomiin jaksaisikaan. Luotan kyllä, että tällaiset jaksot loppuvat ihan itsestäänkin lopulta, koska sen ne tekevät. Sitten kaikki on helpompaa ja kevyempää.

Mutta huomaan, kuinka sinä aikana kaikki on painanut paljon ja kasaantunut taakaksi ilman mitään tsäänssiä käsitellä sitä pois ja helpottaa oloaan.

On tosiaan loman aika. Että voisi taas olla kepeästi ja rauhalliseen tahtiin.

Jos minun työni fiilis on pitkäaikaisesti tällainen kuin viime aikoina, niin minä en tule sitä kestämään. Huomaan rajani. Tämä on ollut liikaa. En kestä enkä halua tällaista stressiä.

Minulla ei ole ollut ilmaa hengittää. Tilaa. Avaruutta. Aikaa antaa asioiden laskeutua. Aina on tulvinut jotain uutta päälle, päällekkäin, yhtaikaa.

On ihan ylärajoilla mitta täynnä. En tajuakaan mitään tällaisessa tahdissa. Minun tekemisteni tahdin pitäisi olla kolme kertaa hitaampi kuin mihin minut pakotetaan. Ei ihme, etten tajua. Juoksua, suoritusta. Tällaista elämää mä just EN halua.

Mutta se on nyt kääntymässä ja huomaan, että sen myös on pakko kääntyä. Jos ei taakka itsestään kevene niin minä alan kyllä huolehtia siitä, että se kevenee. Vetämällä rajoja. Joskus tulee se piste, jossa on pakko huomata ottaa kuormitusasiat tosissaan.

Tosin nyt voi siunata sitä, että on tehty todella paljon asioita etukäteen pois listalta ja saa pakata matkalaukkua ihan rauhassa ja miettien ja keskittyen. Joku hyöty sentään viime kuukausien stressaamisesta: että nyt on se rauhan hetki eikä tarvitse panikoida lähtöpäivään saakka tuhatta eri asiaa.

Nyt viikonloppuna nukutaan pitkään, eli ladataan akkuja ja parannetaan kehoa ja mieltä. Korjataan tuhoja. Palaudutaan pahimmasta myrskystä.