LP-nostalgiaa Philipsillä

Philips-museoon avautui levynäyttely, piti mennä tsekkaamaan. Eindhovenin keskustassa sijaitsevan museon perusnäyttely on meille jo tuttu ja ihan hauska. Sinne on mm. sisustettu autenttisine välineineen varhainen tehdashalli, jossa maailman ensimmäisiä hehkulamppuja valmistettiin käsityönä 1800-luvun lopulla juuri tällä paikalla. (14-vuotiaat tytöt olivat haluttua työvoimaa, koska heillä oli notkeat kapeat sormet hehkulangan käsittelyyn...) Yläkerrassa on mm. 50-luvun olohuone radioineen ja tummapuisine kaappeineen, 70-luvun keittiö oransseine talouskoneineen ja 80-luvun nuorison huone kasettinauhureineen ja pyörivine pikku kasettihyllykköineen.

Jo ostoskatu aloitti musiikkiteeman. Tällä kyltillä optikkoliike tarjosi työpaikkoja.

Uudessa vaihtuvassa näyttelyssä esiteltiin Philips Recordsin eri levymerkkien historiaa ennen kaikkea vinyyliin keskittyen. Philips osti Decca-levymerkin hollantilaisen haaran 1946 ja lähti liikkeelle klassisesta ja jazzista. Lopulta Philipsin Phonogram ja Saksan Siemensin Polydor yhdistyivät levy-yhtiöksi nimeltä PolyGram, joka oli kansainvälisen ja hollantilaisen popmusiikin suuruus aina vuoteen 1992 saakka, jolloin Hollannin tehtailla prässättiin viimeinen Philipsin vinyylilevy. Samalla Philips oli kehittänyt varhaisen 80-luvun aikana yhdessä Sonyn kanssa CD-levyn.

Levynäyttely ei suurensuuri ollut. Käytävän aikajanalla kerrottiin kehitysvaiheet valokuvien ja tekstein hollanniksi ja englanniksi. Kahvituvassa oli esillä muutamia vanhoja levysoitinmalleja ja tietoiskuja eri musiikin aloilta. Käytävillä roikkui kokoelmia LP-levyjen kansista, sekä tunnettuja että tuntemattomia tuotoksia laajasta repertuaarista.

Tehdään tässä kuvakierros näyttelyyn.

Anton Philips (seinällä) ja älppärikokoelmaa.

Klassisen musiikin sarjaa, jonka kansia varten valokuvataitelija otti mielikuvituksellisia otoksia aina samasta naismallista.

Teini-idolit tulevat 60-luvulla.

Levykauppa 70-luvulla.

Mick Jaggerille esitellään uusinta CD-soitinta 1991.

Viimeinen Hollannissa prässätty levy oli Elton Johnin sinkku.

Kahvitauko ja Philips-keksi.

Tällaisesta vinyylikökkäreestä painetaan kokonainen LP-levy.

Mallinnus suurennetusta mono- ja stereolevyn urasta ja niiden muodon eroista.

Komea väri?

Toots Thielemans, Belgian kuuluisuus.

Kuinka ollakaan, kuuluisa Je t’aime -huohotuslevy kiellettiin joissain maissa.

Sitten perusnäyttelyn läpi yläkertaan. Viheroranssi keittiö.

Aika heppoisen näköistä välinesarjaa. 50-60-luku.

Teinin huone.

Tämä piti ikuistaa vielä kerran, oma 90-luvun kasettimankkani. Vaikka valaistus on kyllä näissä vitriineissä sanomattoman huonon värinen valokuvien ottoon. Anna mun kaikki kestää, että juuri Philipsin omassa museossa joutuu valittamaan huonosta valaistuksesta.

Siinä se! Sitten vielä ison kirjakaupan kautta, josta saa hienoja taidekortteja, ulos keskustasta, Ikeaan ja sitten kotiin.