Muuten, pikavipit on Hollannissa kokonaan kielletty. Selvisi, kun kysäisin mieheltäni, tietäen, että Suomessa tuhannet ovat niiden suossa suurissa vaikeuksissa.
Näin meillä. Ongelma ratkaistu.
Onkohan täällä myös se Suomeen kaipailtu "positiivinen luottorekisteri"? Jokaisesta, (jolla on Hollannissa pankkitili, vissiin?) on tietokannassa listattuna kaikki rekisteröidyt lainat, mahdolliset luottorajat ja osamaksusopimukset. Ne ovat näkyvissä luottotiedoissa. Nykyään myös kalliit kuukausimaksuiset kännykkäsopimukset ovat siellä pankkilainojen ja asuntolainojen kanssa. Edellyttäen, että kännykkä on kalliimpi kuin 250 euroa.
Ja mahdollisella luottorajalla tarkoitan sitä, että listassa mainitaan myös, jos normaalilla käyttötilillä on se standardiehto, että sen saa ajoittain vetää vaikka tonnin miinukselle. Riippumatta siitä, onko tiliä koskaan käyttänyt euroakaan miinuksen puolella, se mahdollisuus tonniin lukee luottojen listassa.
Ja jos siellä on vaikkapa kallis kännykkäsopimus, se alentaa mahdollisen kulutusluoton tai asuntolainan summaa, jos sellaista alkaa hakea.
Kaikki nämä ovat neutraaleja tietoja, jotka tarkoittavat, että kaikki on hyvin. Erikseen tänne rekisteriin tulee sitten kai joku ruma tai punainen merkintä, jos on maksuhäiriöitä. Se on sitten se negatiivinen luottorekisterimerkintä.
Vasta ihan uusi asia on se, että kansalainen voi nyt myös itse kirjautua luottorekisterin nettipalveluun ja katsoa, mitä omat tiedot siellä sanovat.
 |
| Rahalla saa, muttei pikavipillä, ja hevosella pääsee. |
Toinen ero Hollanti vs. Suomi:
Nuoret käyttävät ilokaasua trendihuumeena, ja se ei ole kiellettyä Hollannissa (vielä). Jossain vaiheessa kaikki tajusivat, että suurkeittiöiden ja ravintoloiden kermavaahtokoneissa käytetään ilokaasuampulleja, joita voi tilata huvikseen itselleen ja hengittää. Sitä verkkokauppaa ei kukaan pysty valvomaan ja estämään, että niitä tilaavat suuria eriä ihan muut kuin ravintolat. Kun se ei ole sinällään kielletty tuote. Aina voi väittää omistavansa kermavaahtokoneen.
Eipä ole kiirehditty täällä kieltämään ilokaasun viihdekäyttöä. Harmitellaan vain sitä, kun nuorison kokoontumisista jää kadunlaidalle viikonloppuna kasoittain metallisia kaasuampulleja lojumaan, samalla tavoin kuin piknikroskat jäävät puistoon huonotapaisten jäljiltä. Ei siinä näköjään sen kummempaa.
Sitten avattiin jo ilokaasukauppa, jossa voi käydä hankkimassa aineet itselleen ja istua nojatuolissa paikan päällä imppaamassa. Laillista edelleen. Tässä kohtaa hallituksen kulmakarva kohosi hieman ja alettiin debatoida, että pitäisikö tämä kieltää huumelainsäädännössä sittenkin. Ei tiedetä pitkäaikaisvaikutuksista ym. Nyt kauppa jo sulkeekin parin kuukauden päästä, mutta ei sitä kielletty ole vieläkään.
Niin ja sitten Suomen malli: Ilokaasun päihdekäyttö on kielletty. Piste.
Samat sanat kuin yllä pikavippikohdassa, mutta nyt on Suomen vuoro: ”Näin meillä. Ongelma ratkaistu.”
Nämä sattumalta vastaan tulleet esimerkit vain näyttävät, kuinka paljon pieniä ja summittaisia eroja on länsimaisten valtioiden välillä, lainsäädännössä ja käytännöissä.
Asia, joka on kuuman keskustelun kohteena ja johon etsitään kiivaasti ratkaisua yhdessä maassa, onkin jo aikaa sitten ratkaistu toisessa maassa eikä ehkä ole edes päässyt ongelmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti