Uintia ja ajelua Suomessa

Kävimme Helsingissä vielä kaksistaan Altaan terassilla, kissakahvilassa ja söimme Fazerilla lounasta. Saaristolaisleivän skagenmössö on uskomattoman herkullista. 

Fazerin saaristolaisleipä näyttää suht tavalliselta, mutta on todella hyvää.

Keksimme vihdoin mennä pubiratikkaan eli Spårakoffiin. Aika kivasti se kierteli hienoissa paikoissa eli Senaatintorilla, Aleksilla, Kauppatorilla, Eirassa, Munkkiniemessä, vähän Krunassa, ja käväisi Länsisataman tai Hernesaaren paikkeilla Löylyn vierestä kierroksen.

Hyvä että keksimme sen, koska kuulemma tämä on sen viimeinen kesä, sitten se lopettaa.

Lähtöpysäkki on Mikonkadulla rautatieaseman vieressä.

Jaaha, nyt siellä on Tuomiokirkon keskipönttö paketissa.

Ja yleisesti tuli Helsinkiä ihmeteltyä.

Muutaman Suomi-herkun ehti syödä.

Hauskaa, että näitä on vieläkin. Muistan 70-80-luvulta. En kyllä tiedä, oliko silloin päärynän makuista.

Kuusijärvellä oli konsensus siitä, että istumapaikat otetaan varjosta. Istuimme tosi idyllisesti rantapuiden lehvien lomassa veden äärellä.

Kuusijärvi oli hieno. En ollut koskaan käynyt. Se oli siskoni miehen hyvä idea. Siellä oli tosiaan laiturikompleksi ja hiekkarantaa ja iso istumaniitty ja varsinkin saunat, joihin sai ostaa lippuja: sähkösaunat tai savusaunoja. Otettiin savusaunat, koska eksoottinen enkä minäkään ole ollut sellaisessa lähes koskaan. Niihin mentiin uimapuvuissa ja ne olivat sekasaunat. Sinä päivänä kävi viilentävä tuuli ja olihan siinä se järviuinti, joten sauna ei ollut mahdoton ajatus lämpimästä säästä huolimatta.

Iso savusauna.

No, muuten hyvä mutta savusaunan ideahan on, että se kerran lämmitetään, sitten tuuletetaan savut ulos, ja tuntien kuluessa ne jäähtyvät yhä enemmän. Joskus illalla on varmaan joku ihana lempeä lämpö, mutta aluksi on tulikuumaa. Savusaunat aukesivat vasta klo 13 ja 14 jolloin ne olivat ihan polttavan kuumia ettei niihin voinut mennä ollenkaan, tai siis luovutti kolmen sekunnin päästä.

Iso savusauna alkoi olla siedettävä vähitellen, kun istui alimmilla lauteilla ja penkeillä. Siellä oli ihan mukavaa lopulta. Se tuoksu on aivan ihana. Tukkakin haisee savulla. 

Ja järveen mentiin monta kertaa. Uimavesi oli virallisesti jotain 22,6 astetta, mikä kuulostaa lämpimältä, mutta ainahan me kiljumme, että kylmää. Hiekkarannalla istui oikea uimavalvoja korkeassa tuolissa ja mieheni sanoi, että ”David Hasselhoff”. Niinpä, Baywatch.

Kuusijärven kahvila oli myös hieno, siellä oli kokonainen lounasbuffetti salaatteineen, keittoineen, leipineen, pannukakkuineen ja paistoksineen ja kahvi kuului hintaan. Listaltakin sai lämpimiä ruokia. Oikein hieno suomalainen pirtti, jossa saa kunnon kotiruokaa. Oli ilo.

"Jos ei pistä piikki pyllyyn, kusiainen kumminkin." Vanhaa kansanperinnettä. Jonka värssyn siskoni muisti, kun jälkimmäinen tapahtui. Tässä istahdin pienemmälle, kusiaistarkistetulle kivelle, koska isolla kulki niitä tosiaan marssimassa.

Iltakävelyllä ehdittiin vilkaista Hyvinkään "kansallismonumentit", Hitsaajat-patsas ja Donnerin obeliski.

Hyvinkäälle on myös tullut uutuus, pizza-automaatti, jota päätettiin kokeilla. Se paistaa kolmessa minuutissa pakastepizzan kuumaksi ja sylkee sen laatikossa ulos. Pizzat olivat hyvän makuisia eli ihan laatua. Kunnon juustot.

Lentokone oli joka kerta Finnairin iso A350. Paluulennolla se oli Marimekon Kivi-kuosinen.

Paluumatkalla kotiin ajaessa oli ruuhkia tietyömaiden takia pitkin Amsterdamia. Ja sitten rekka-auto tulessa ja sammutustyöt. Siihen tuli kaikenlaisia raivaus- ja hinausautoja, liikenteenohjaajia, nuolinäyttöjä ja paljon poliisia. 

Mutta lopulta päästiin kotiin pesemään pyykkiä.

Kissat toki auttoivat matkalaukkujen pakkauksessa ja purussa.