Uusivuosi kylpylässä

Uusivuosi oli ihan hauska kylpylässä. Lämpimässä vedessä lilluttiin ja ulkoaltaassa. Höyrysauna oli kuuma ja iso, mutta lällysauna eli 65-asteinen ihan liian pieni koppero. Suolavesiallas ja kuumavesiallas kivat ja iso keskusallas.

Siisti moderni hotellihuone ja onhan se sellainen erikoislaatuinen vitivalkoinen kaarikompleksi se koko rakennus. 

Kylpylähotelli Sanadome, Nijmegen

Oli ilahduttavat hienot jääkarhukoristukset ja joulukuuset ulkona, ja aulassa lisää kauniita tyylikuusia, puuterinvärinen ja kiva puna-pinkki-valkoinen, jossa roikkui kaikenlaisia hömpötyksiä. 

Näköalahisseillä sahattiin aika paljon, meillä oli huone 5. kerroksessa.

Illalliselle saimme saapuessa valita itsellemme pöydän salista. Oikein runsas kalapöytä, sushia ja sashimia ja silliä ja graavilohta ja katkarapua ja ravunhäntää. Kylmät alkupalasalaatit ja lihat myös ja meloni ja serrano. Lämpimissä ruoissa paljon vaihtoehtoja, se olikin Maailman maut -buffetti ja siellä oli thaicurryä ja teriyakia ja länsimaista porsaankylkeä ja perunagratiinia ja nuudelia. Otettiin muutama kierros rauhallisesti.

Aulassa DJ soitti ensin taustamusiikkia ja sitten diskomusiikkia ja ensimmäiset vieraat alkoivat tanssia. Klo 21 oli virallinen jälkiruokapöydän avaus, johon kuulutettiin oikein paikalle ihailemaan. Tuli oikein liioitellun mahtipontinen musiikki, ja kokit sytyttivät kakkujen ja jäätelöiden väliin isoja tähtisateita ja kaatoivat kulhoihin typpijäätä vai mikä se on, joka kuohuu valkoisena massana pitkin pöytää. Nauratti, että onpas tästä nyt ohjelmanumero  tehty oikein, mutta olihan se hauska. Yleisö taputti.

Dinner oli ihan täyteen varattu, kaksi salia ja aula niiden välissä tungettu täyteen ruokapöytiä. Siellä oli illallisvieraita sellaisiakin, jotka eivät yöpyneet hotellissa, vaan söivät hienosti juhlaruoan ja ottivat cocktailin ja sitten lähtivät takseilla muualle tai kotiinsa illan kuluessa. Aika monipuolisesti profiloitunut paikka, jos se on kylpylähotelli, jossa on niin hyvä kylpylä, että sinne tulee päivävieraita, ja hyvätasoinen hotelli, ja sitten vielä sellainen maine illallispaikkana, että sinne erikseen tullaan myös vain syömään.

Siellä oli ilahduttavan paljon väkeä. Se oli täydempi / isompi tilaisuus kuin luulinkaan.

Ennen keskiyötä alkoi samppanjatarjoilu ja katsoimme, kun tarjoilijat kaatoivat 9 litran ja 6 litran Moet & Chandon -pulloista laseihin ja monta normaalipulloa korkattiin myös. 

Naureskelimme niitä jättipulloja vieressä ja kun urakka oli tehty, mieheni pyysi lupaa poseerata tyhjän jättipullon kanssa. Niin halusi muutama muukin sen jälkeen. Se oli oikein nähtävyys, sitä tultiin tiirailemaan. 

Sitten jaettiin lasit, ja koko väki laski vuoden viimeiset 10 sekuntia ääneen huutaen yhdessä.

DJ siirtyi takabaarin puolelle, missä oli kiva pieni tanssilattia ja seisomapöytiä. Tilasimme yhdet drinksut siihen ja sain tanssia siinä paikallani lattian laidalla ihan hyvin, ulkojäsenenä. Näytti oikein sellaiselta keski-ikäisten diskolta, hittejä kaikilta vuosikymmeniltä miksattiin ja tosi moni tanssi. Kello 1.30 meille riitti ja siirryimme huoneeseen.

Oikein olivat niskalihakset klassisesti jäykkinä diskoilusta, minulle aina tulee jotain lihasjumeja suht akuutisti kun vähän jumppaan. Minua myös palelsi vähän, vaikka olin löytänyt huoneen lämpöpatterin termostaatin ja vääntänyt patterin päälle ja se toimi selvästi. Palelu ja pieni päänsärky sai minut hetkessä paniikin tilaan, että mitä jos sain täällä koronan ja nyt alkaa viikkojen ikävä sairaus. Minulla ei ole vieläkään koskaan ollut sitä koronaa, mutta ne maailman ajat ovat luoneet minulle alitajuisen kauhun sitä kohtaan niin että kylmä hiki puskee aina välillä, jos tuntuu flunssaiselta, että mitä jos se nyt tulee. No ei tullut.

Ulkoa kuului Nijmegenistä ai-van hirveä rakettien pauke, siellä oli jatkuva valtava patteristo menossa. Meidän huoneemme oli niin päin, ettei nähty taivaalla mitään. Mutta sitähän me juuri halusimmekin tuonne paeta, että ne raketit on jo niin nähty. Kuului kyllä sitäkin enemmän. Minua hämmästytti, kuinka edelleen jatkuva räjäytysten sarja oli menossa vielä kello 2.00 ja 2.30:kin. Että niitä pommeja riitti ja riitti tauotta niinkin pitkään keskiyön jälkeen.

Ja mitä enemmän siellä paukkuu, sitä enemmän minua inhottaa ja pelottaa se touhu enkä yhtään halua olla missään kaupungissa sen keskellä. Pitkin Hollantia olikin sitten paljon ilkivaltaa raketeilla ja valtavia räjäytyksiä, joissa paloivat autot ja hajosivat talojen ikkunat, ja poliisia kohti heiteltiin kaikkea ja ammuttiin raketteja. Aina jotkut v**n kommandopipoiset vandaalit tekevät mahdollisimman paljon väkivaltaa, se tosiaan pilaa muiden juhlat.

Vaikka ne raketit kuuluivat tuonnekin huoneeseen saakka, niin oli kaiken kaikkiaan mukava tapa viettää uusivuosi. Oli ohjelmaa, oli kauniit puitteet, vähän luksusta, rentoutusta kylpylässä, hyvä ruoka, hauska disko. Eikä yhtään tarvinnut välittää ilotulitteista ei keskiyöllä eikä sen jälkeen diskossa eikä sitä ennen ravintolapöydässä. Siltä elementiltä sai olla niin rauhassa kuin Hollannissa voi. Juhlia voi muullakin tavoin. Juuri sitä etsin ja sen me saimme.