Ympäristötietoisuudesta puheen ollen. Tämä on nyt linjassa ja tämä on totuus: syön yhä vähemmän lihaa. Eettisistä, terveydellisistä ja ympäristösyistä, ehkä tässä järjestyksessä motivaattorit.
En ole kasvissyöjä, koska syön kalaa tai äyriäisiä ja nimenomaan korvaan jokusen lihaelementin juuri kalalla. Ja syön munia ja maitotuotteita. Mutta liha on vähemmistönä ja tämän suunnan haluan säilyttää.
Lihan vähentäminen on jopa helppoa. Sekä ulkona syödessä että itse kokatessa on tarpeeksi vaihtoehtoja. Viimeksi söin 16 päivän jakson aikana lihatuotteita vain 3 päivänä.
Ei ole mikään vaiva valita se pizza funghi kinkun sijaan, tai thaicurryn papu-vegeversio kanan sijaan. Tai syödä lohta ja parsaa, tai falafelia.
Tottakai tämä on vain minimaalinen askel. Mutta sen pitää olla kestävä kehitys ja sisäinen vakaumus, kun jotain haluaa muuttaa pysyvästi omissa tavoissaan. Tottakai täysin oikein olisi syödä 0 päivänä lihaa, ja jättää kalat ja äyriäisetkin pois, tai sitten vegaanisti kaikki eläinkunnan tuotteet. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, mitä pystyn vähitellen saavuttamaan.
Olemme tällaisella fleksaajaruokavaliolla mieheni kanssa kuitenkin jo edenneet kauas perinteisestä tilanteesta, joka on monelle se ainoa malli; että liha on aterian keskipisteessä ja itsestäänselvyys, jota kaivataan oikeastaan päivittäin jossain muodossa.
Minulle on tullut vastaan ihmisiä, jotka ovat kasvisruokavalion puolella, mutta joita häiritsee lihattomien einesten olemassaolo ruokakaupassa. Mutta miksi pitäisi haukkua lihattomia eineksiä? Ne ovat helppo tie vaihtaa kasvisruokaan. Ei meistä kaikilla ole taitoa, aikaa eikä halua kokata alusta asti kasvisvaihtoehtoja.
Lihankorvike-eineksiä usein mollataan: ”Jos haluan lihatonta, niin teen jotain kunnollista itse kasviksista...” ”Ja mitä ne einekset muutoin sitten sisältää, kaikkia epäterveellisiä juttuja, teollista prosessointia...” Niin, mutta tässä oli nyt alunperin kyse vain yhdestä asiasta ja tavoitteesta: lihattomuudesta. Miten lisätä lihattomien aterioiden määrää ja kannustaa itseään siihen. Tässä ei nyt ollut kyse kaikista muista ravintoarvoista, vitamiineista, suolasta, E-numeroista, ties sun mistä. Ei kaikkea voi saada.
Ihan simppelisti, lihasta luopumiseen, nämä einekset ovat hyvä ja helppo tapa sekasyöjälle vähentää lihankulutustaan ja koota ateria lihattomista tuotteista, oli se sitten vaikka ns. nakki. Mitä enemmän erilaisia vaihtoehtotuotteita eri tilanteisiin, luonnollisesta teolliseen, on tarjolla, sen helpompaa.
Onhan se hyvä, että vaihtoehtoisten tuotteiden avulla kasvissyöjilläkin on tarpeeksi vaihtelua vaikka grillibileissä. Ei jokainen kasvissyöjä halua nakertaa vain salaattia, pähkinöitä ja porkkanaa ja syödä aina sataprosenttisen terveellisesti. Muistakaa sipsikaljavegaaneja.
En myös ymmärrä esim. Hollannin hallituksen paniikkia sitä, että jos kasvistuotteille annetaan ”harhaanjohtavia” nimiä kuten snitseli, leike, nakit, niin kuulemma kuluttajaraukat ”menevät lankaan” ja luulevat niiden olevan lihatuotteita, ja sitten se on väärää mainontaa, ja ei saisi käyttää mitään lihamaailmaan viittaavaa nimeä.
Ensinnäkin: No voihan kauhea, jos joku kerran erehtyy ostamaan kasvisruuan? Kyä nyt meni elämä pilalle ja oli terveyden ja maineen tuhoavaa, kun kerran sattui syömään lihatonta vaikka vahingossa? Toisekseen: Kyllä kai jokainen tajuaa ostavansa vaihtoehtoeinestä, kun se on törkeän kallista! Pal-jon kalliimpaa kuin lihatuotteet! Kyllä näille lihateollisuuden tukiaisille saisi mielestäni tehdä jotain. Jotta kasvieinekset olisivat vähintään yhtä halpoja kuin lihatuotteet. Tai siis toisin päin; lihatuotteiden hinta ylös.
Kirjoitti esimerkiksi Joona-Hermanni Mäkinen YLE:n uutissivustolla 24.4.: "Markkinatalous suorastaan käskee lisäämään päästöjä, koska lihansyönnin ja -tuotannon haitat eivät näy lihan hinnassa. Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.”
No, yksinkertaisimmassa muodossaan kasvisproteiinit tosin ovat edullisehkoja: pavut, linssit, ja se perustofutiiliskivi. Jota voi kyllä maustaa ja paistaa oikein hyvin ja tunkea mihin vaan wokkiin ja ”tandoorikanaan ilman kanaa”. Mutta heti kun lihankorvikkeita on jalostettu pidemmälle helppokäyttöisiksi, ne ovat tyypillisesti hyvin pieninä annoksina, eli kalliilla rahalla saa aika vähän grammaa tuotetta, verrattuna lihapakkauksiin.
Sirkkajuttuja taas en tajua. Miksi syödä sirkkaleipää? Tuotetta, jossa ei alun perin ole tarvittu eläinproteiinia, miksi sinne pitää sitten laittaa ”lihaa”? Lihaa kai se on hyönteinenkin. Sirkan pitäisi korvata makkara ja pihvi, mutta ei suklaapatukkaa tai leipää, joissa ei ole lihatuotteista kyse alun perinkään. Häh. En halua syödä sirkkaa. Yritän vähentää lihaa ja sirkka kuuluu lihakategoriaan. Eettisesti se on eläin sekin. Mieluummin jätän lihan kokonaan kuin alan korvata sitä hyönteisellä.
Monella alalla ja varsinkin pikaruuan snäkkibaareissa odottelen, että sinnekin alkaisi tulla maukkaita kasvismättöruokia kaikenlaisten lihapötköjen sekaan. Lihattomista vaihtoehdoista saisi mielellään tulla arkipäivää ja itsestäänselvyyksiä.
Ensin kirjoitin julkisesta liikenteestä: Bussilla töihin? Ekologisuus on kallista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti