Lauttarannan Tante Jet

Viime sunnuntaina oli helle ja keksimme mennä Tante Jetin kahvilaan. Se on ollut sata vuotta siinä lauttarannassa Maasin äärellä Blitterswijckin pikkukylässä. Yli 60 vuoden ajan kahvilaa emännöi tämä Tante eli täti, joka otti liikkeen haltuunsa jo 16-vuotiaana likkana, eli ei ihan täti-iässä sillä hetkellä kylläkään. Jet (ihan suomalaisella jiillä lausuttuna) on ollut yleinen hollantilainen naistennimi vanhoina aikoina, nykyään ei enää.

Samalla seudulla oleva likööritislaamo valmistaa kahvin makuista Tante Jet -likööriä, jonka etiketissä on valokuva Tanten kahvisalongista vanhoilta ajoilta. Kahvi-karamellilikööriä voi lorauttaa kahviin tai juoda ryyppynä sen ohessa.

Tässä paikallishistoriallisessa kahvilassa emme olleet koskaan käyneet. Istuimme terassilla ja söimme jäätelöä. Listalla oli myös erikoiskahvi nimikko-kahviliköörillä. Täällä voi syödä illallistakin. Salonki oli sisustukseltaan vanhanaikainen, perinteitä kunnioittava, mutta näin kesäisenä päivänä kaikki istuivat ulkona lasitetulla kuistilla tai terassilla.

Lauttakin on edelleen toiminnassa. Se vie jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Maasin toiselle puolelle, ja maksaa euron per ylitys. Pyöräilijöitä oli valtavasti liikkeellä ja reitti lauttamatkoineen hyvin suosittu. Laiturin edessä oli koko ajan jonoa odottamassa pääsyä lautalle. Se otti 12 pyöräilijää kerralla kannelle. Yhtä paljon väkeä tuli toiselta puolelta tänne joka vuorolla. Hyvin nopeasti se suhasi edes takaisin. Välillä piti tehdä tilaa proomulle tai hurjastelevalle vesiskootterille.

Istuimme myös hetken puulaiturilla, joka kuului viereisen leirintäalueen venepaikkoihin. Näimme vastarannalla uuden näköalatornin, teräksisen tötterön. Lähdimme sitä etsimään autolla sillan kautta.

Tornin juuressa piti heittää euron kolikko portin päälle aukkoon niin että pääsi läpi. Mieheni vaihtoi kolikot baarissa lyhyen matkan päässä, kuten lapussa neuvottiin tekemään. Kierreportaita ylös. Korkeus 25 metriä. Jo oli ällöä ja huimasi, kun oli läpinäkyvää ritilää jalkojen alla ja torni heilui tuulenpuuskissa selvästi.

Ystävällinen saksalainen tarjoutui ottamaan meistä yhteiskuvan. Olin hänen rouvaansa neuvonut alhaalla portilla saksaksi.

Leirintäalue ja oikealla puiden katveessa Tante Jet.

Ylhäältä näimme rannalla chillaavien lehmien lähteneen liikkeelle ja kulkevan rantaniityllä, jonne pääsi puuportista sisälle. Menimme vielä sinne. Kyltissä neuvottiin pitämään 25 metriä etäisyyttä laiduntaviin eläimiin, mutta siinähän pidät, jos nauta kulkee kohti.

Mutta teimme tilaa ja jätimme ne rauhaan, kun niiden piti ohittaa meidät kävelyväylällä. Ne olivat vähän arkoja.

Taas yksi mielenkiintoinen uusi paikka lähialueelta koettu. Ensi kerralla ehkä pyöräretkelle tänne.