Bileitä, sunnuntaikahvia ja kokovartalosärky

Miehen siskon onnistui leipoa banaanikakku vanhalla suomalaisreseptillä. En muistanut tällä kertaa huomioida sitä kulttuurieroa, että Saksassa ja Hollannissa kuiva-aineiden määrät ilmoitetaan resepteissä painoina eikä tilavuusmittoina. Esim: 250 grammaa vehnäjauhoja.

Joten reseptin ”5 dl vehnäjauhoja” herätti hämmennystä hollantilaisperheessä. Neuvoin tunkemaan sitä jauhoa johonkin sellaiseen mittakannuun, joka varmaan kaapista löytyy, toivottavasti; ja että 5 dl on puoli litraa, jos se auttaa hahmottamisessa. Taikka 500 ml on sama asia.

Muunnostaulukko kertoo, että 1 dl vehnäjauhoja painaa 65 grammaa ja siten 5 dl olisi 325 grammaa.

Minusta painomitat ovat leipoessa hirvittävän tyhmiä ja epäkäytännöllisiä, koska täytyy kaivaa jonkinlainen keittiövaaka esiin joka kerta ja sitten huomioida ja laskeskella siinä taaraa. Desi on tuhat kertaa helpompi mitata, senkun täyttää jonkin kokoisen kannun tai kulhon, jossa desien määrä lukee kyljessä. Meilläkin on kolmenlaisia desillisiä kuppeja ja kippoja tarjolla.

Ei siinä, tämä on sentään oikein kaunis ja helppokäyttöinen digitaalinen kirje- ja keittiövaaka.

Hyvä tuli kuitenkin. Dokumentti miehen siskon keittiöstä.

Miehen synttäribileissä, jotka pidetään aina yöaikaan ja kestävät noin neljään aamuyöllä, kaverit joivat tyytyväisenä Lapponian mustikkalikööriä. Yksi on oikein fani ja harmitteli suuresti, ettei sitä sarjaa saa täältä. Hän oli kiikuttanut kerran meiltä saamansa puolukkaliköörin paikalliseen suuren valikoiman alkoholi-erikoisliikkeeseen ja maistattanut siellä omistajalla pikku napsun. Omistaja oli myös kehunut aitoa makua. Mutta ei, vaikka kuinka etsii teitä ja keinoja, ei sitä saa Suomesta tänne kauppiaskaan tilattua.

Join bileissä yhden kaljan. (Eikä se ollut edes mikään belgialainen 12-prosenttinen, vaan melko normaali stout.) Parilla ihmisellä oli ollut flunssa ja he yskivät vielä. Ja on päällä ihan hirveä allergiainvaasio. Siinä ehkä syitä siihen, miksi minulla oli kamala olo sunnuntaina. Miksi päänsärky? Selkälihaskin kramppaa keskiselässä vieläkin hienoisesti. Voiko allergia aiheuttaa kokovartalosäryn? Astmakin tulee. Melko ikävä olo, kaiken kaikkiaan. Nenä on ihan tukossa ja silmiin sattuu.

Tämä on aika hirveän sairas tila, jos tämä kaikki tulee allergiasta. Ja voipunut ja uupunut samalla.

Yrittää hymyillä hän kuitenkin.

Oli +14 ja haluttiin kahvilan terassille ulos. Ilmeni, että tässä kylässä parhaat kahvilat ovat kiinni sunnuntaisin, ihan surkeaa. Juuri silloin kun ihmiset haluavat niitä käyttää. Jäätelökahvilat olivat vielä laput luukulla talviunessa, avaavat maaliskuussa. Eli harvassa olivat terassit. Ja ne harvat olivat täynnä viimeistä paikkaa myöten. Lopulta löydettiin yksi pöytä auringosta.

Aurinkolaseille alkaa olla töitä.

Ostoskadun lammaspaimen-patsas.

Kirkon rautaportti.

Eikä tämä tauti kyllä johdu kaljasta eikä flunssasta, vaan on ihan pelkkää siitepölynuhaa. Töissä on samis, pahasti allerginen, joka varovaisesti kysyi maanantaiaamuna:
- No mikä on olo, siitepölyn suhteen?
- Tota... aivan karsee.
- Mä oon ihan romuna!
- Samat sanat. Just näin meinasin myös asiaa kuvailla. Kokovartalosärky.
- Nenä ihan tukossa.
- Joo, yhtäkkiä se oli paksuna ja täynnä räkää.
- Enkä pystynyt nukkumaan kunnolla.
- Ja väsyttää! Menin yhdeksältä nukkumaan.
- Mä vedän tätä nenäsuihketta nyt.
- Ja silmiä kutittaa.
- Hirvee olo ylipäätään. Otin parasetamolia.
- Mullakin oli päänsärky ja mietin, että kaikkiko tämä on vaan allergiaa.
- Ja kuuma!
- Niin, tämähän voi nostaa lämmönkin oikeasti. Mietin myös kuumemittarin tsekkaamista yöllä. Ihan mielenkiinnosta. Ja nyt on vaihdellen kylmä ja kuuma.
- Se parasetamoli auttoi kitalaen sietämättömään kutinaan paremmin kuin allergiatabletti, josta ei tunnu olevan mitään hyötyä.
- Omituista sekin.
- Kurkkukin on arka.
- Että sellanen tosi kiva hyökkäys koko elimistöön.
- Ja koivut on vasta tulossa!
- *imee astmasuihketta* Kaatakaa kaikki puut!
- Meidän pitää mennä aavikolle.
- Nehän sanoo, että rannikon suolainen meri-ilma on hyväksi.
- Joo, maksakaa vaan mulle kahden kuukauden loma rannalla, niin menen kyllä.
- Mä vaan varovasti toivon, että tämä on joku alkushokki, joka lievenee pian.
- Niinpä.