Päässä soi kiinaa, Ressu Redford ja "Olen neitsyt"

Kun alkoi kiinalainen sian vuosi, sain pomolta linkin animoituun possujen uudenvuodenlauluun, joka on tosi suloinen, ja autenttinen katsaus nykykiinalaiseen kulttuuriin. Pomon veli asuu Kiinassa. Toivotuslaulu söpöin eläimin. Jää melkein päähän soimaan Gong xi, gong xi... Taitaa olla eka kerta, kun päässäni soi mitään kiinaksi.

Tässä linkki, ja englantilainen tekstityskin löytyy tästä versiosta.

Muutoin voisin hyvin kuunnella Beatlesien varhaisia renkutuksia: She loves you, Paperback writer, Can’t buy me love, All my loving, Help!, Eight days a week jne. Ne ovat salaa tosi hyviä.

On taas sellainen vaihe, että päässä soi voimakkaasti popkappaleita. Tukka pystyssä katuja astelen... on pillihousuni haaroista ratkenneet. Pitkä maalaileva alku, ja sitten menevä kertosäe: Sinä ja minä liikennevaloissa... Kyä Dingo oli hyvä juu.

Haen ruuvin, jolla laitetaan vessaan naulakko ja tokaisen merkkaustussi kädessäni: It’s murder on the dancefloor... (se oli se Sophie Ellis Bextor). Kippaan villapesuainetta pesukoneeseen ja laulan: My name is Luka, I live on the second floor... ja muistan, että juuri olikin mielenkiintoinen Suzanne Vegan haastattelupätkä Hollannin telkkarissa. Tiskiä kuivatessa: Nights in white satin, never reaching the end... (Moody Blues, 1967)

Omituisin päässäsoinut oli se, kun yhtäkkiä tuli suomeksi aivoihin riipivä balladi: Kato mitä sä teit, sä jätit vain sirpaleita... eli Phil Collinsin Take a look at me now. En tiennyt tietoisesti tietäväni, että siitä on olemassa suomalainen versio. Se on jostain arkistoitunut alitajuntaan kuitenkin. Aha, se on Ressu Redford. Siis se, minkä mä muistan. En tunne uusia Cheekin ja muita versioita, joita on näköjään myös.

Ennenko unohdan: tiedän myös lisää sellaisia kappaleita, joiden mongerruksen muistaa lapsuudesta, kun ei tajunnut englantia. Kirjoitin taannoin Beatlesien Paperback Writerista (linkki). Että englantia osaamattomana saksanlukijana varsinkaan ei ollut mahdollisuutta tajuta siitä yhtään sanaa, kun se soi radiossa. Tai sitten se soi jo ennen kouluikää, jolloin vieraat kielet olivat vain summittaisia hassun kuuloisia tavuja. Kuinka siitä jälkikäteen silti hyvin muistaa, että tiesi kyllä sen menevän hitaassa kohdassa juuri näin tavutettuna: ”peippe bäkwai thöö”.

Niin, sitten oli myös George Harrisonin I’ve got my mind set on you. Ihan varmasti tuli radiosta silloin. On niin erikoisesti rytmitetty, että eihän siinäkään kuullunymmärryksestä tullut mitään. Kuulin ihan vääriäkin konsonantteja siihen. ”Aikat mamai seeee looon ju”, kuulin. Vaikka se olisi ”seetoonju” tai ”seedoonju” eli ”set on you”, niin sen t:n tai d:n muistan kuulleeni ällänä.

Ja sitten Madonna, I am a material girl eli ”ai ämmama tiirial gööl”. Ja välissä suvantokohdassa toistetaan tavua ja sanaa ihan hassusti: a material, a material, a material... Siitä tuli päässäni joku ”ämatiria, ämatiria, ämatiria...” ja ihmettelin, että on se englanti kyllä ihan hirveän omituista ja älytöntä.

Niin että ei se huono muoti ollut 70-luvulla, kun jokainen hitti ehdottomasti ja heti käännettiin suomeksi.

Hieman huvittava on ehkä Einin Olen neitsyt eli Madonnan Like a virgin.

Järisyttävin löytöni oli kuitenkin tajuta, että Tapani Kansa on tehnyt California Dreamingin nimellä Kalajoen hiekat.