Kuurilla

Minulla oli ahdistava astma keuhkoissa. Hellepäivinä oli kyllä muutenkin smog-varoituksia ja paljon pienhiukkasia sääkartoissa, mutta tuntui lähinä siltä, että flunssani ei koskaan mennytkään pois ja paheni uudestaan.

Räkäisyydestä huolimatta haistoin kahden päivän ajan, että jossain on hometta. Pliis älä anna sen olla mikään talon homevahinko. Olohuoneessa istuin iltaa ja aina tuli homeen haju nenään. Katselin automaattisesti keittiön suuntaan, sieltäkö se leijuu? Kunnes vihdoin tiskatessa huomasin, että loppuun käytetty tiskirätti döfää: selvältä homeelta. Löytyipä.

Lopulta mietin, että en kohta pärjää tämän parantumattoman keuhkoputkentulehduksen kanssa enää, kun tämä jatkuu kolmatta viikkoa ja astma ahistaa. Ei auttanut tee ja hunaja yskän parannukseen. Lähdin siitä lääkärille. Soitin ja sain ajan.

Taas oli vähän sellainen tilanne, että en haluaisi häiritä lääkäreitä kuin oikeassa hädässä, mutta kun sinne menee, oikeaa hätää ei oikein diagnosoida. Ei tunnu bakteeritulehdukselta, ei ole kuumetta, veren happisaturaatio oikein hyvä, astma ei just nyt vingu, ei kuulu rohinoita, rauhaset eivät ole turvonneet kaulalla. Joten pelkkä virus vain.

Se astma tosiaan tulee ja menee, on siinä hyviäkin hetkiä välissä. Juuri sellaisena menin lääkäriin ilman kunnon kröhää. Demo-effekt: juuri sillon kun mitataan, kaikki on hyvin. Sitten taas töissä yskin niin rajusti että hävettää ja kyyneleet valuvat, ja astma vinkuu hulluna.

Siihen nähden, että se ei kuulostanut miltään pahalta lääkärin kriteerein, hän kuitenkin laittoi actionia. CRP-verikokeen paikan päällä sormen tipasta, eli tulehdusarvo. Ja halusi varmistaa toisen lääkärin kanssa, pitäisikö ottaa kortisonikuuri astman hillitsemiseksi. Joku viivästys kuului kuitenkin uloshengityksessä, joka viittaa siihen, että hengitys on vähän vaikeaa. Astmassahan juuuri se uloshengitys on kramppiutunut.

Lääkäri myös otti todesta kauhutarinani edellisyöltä, jolloin nukkumisen sijaan yskin ja astmasin kolme tuntia putkeen. Kohtausinhalaatio auttaa sellaiset kaksi minuuttia, jotta saan sen yhden liman rykäistyä pois, ja sitten jo kramppaa keuhkoputki samantien uudestaan lukkoon ja pihisen.

Sain sitten prednisonireseptin apteekkiin. Uskoin kyllä, että se auttaa keuhkoja. Se lukee ideaalikeinona villiintyneeseen astmaan käypä hoidoissa sun muissa. Keuhkoissa oli jo ensimmäisen tabletin jälkeen rauhallisempaa.

Lääkäri varoitti: tästä voi vähän käydä kierroksilla ja olla uneton. No, sen tiesinkin. Jotkut lääkärit määräävät samaa hankalan migreeniputken katkaisuun, siitä olen lukenut kokemuksia, ja useimmat sanovat valvovansa öitä kortisonikuurilla. 

Pakkausselosteessa lukee kaikki vaihtoehdot: masennus, mania tai totaalisekoaminen. Jännää. Näistä voi sitten lotota. 

Olen aika iloinen, että minulla on vain viiden päivän kuuri! Minähän hajoaisin tähän muuten tyystin. On nimittäin 30 vakavaa sivuoiretta mahdollisena listalla. Päähänkin sattuu ja huimausta ja sydämentykytystä. Ja nälkä. Joiltain katoaa ruokahalu, joillain lisääntyy. Koska minulla on kaikenlaisten tautienkin vallitessa aina nälkä, veikkaan viimeistä.

Keuhkoissa ehkä oli rauhallista, mutta päässä ei! Sain siitä iltaa käydessä sen hyperaktiivisen manian. Tilulii! Ehkä otin, ehkä en.

Eli kannattaisi vaikka tehdä se yläkerran tavaran siivous ehkä tämän vaikutuksen alaisena... jos pystyy. Mania kun tuppaa olemaan se, että pää käy koko ajan ja ideat lentelevät, mutta toteutukseen ei riitäkään keskittymiskykyä. Mieheni ei ehkä halua myöskään, että kolisen siellä klo 3 yöllä. 

Ja todella kaipaisin unta. Haluaisin kunnon yöunen, varsinkin jos yskä antaa siihen mahdollisuuden vihdoin. Olisi niin ihanaa nukkua sikeästi.

Tämä ajoi minut katsomaan vähän sellaisia guilty pleasure -musiikkivideoita. Kiehtovia, joista en tiedä, ovatko ne oikeasti hyviä, mutta jokin niissä vetää minua puoleensa. Kuten Lady Gagan Alejandro. Jonka löysin, kun joku netissä haukkui sitä tylsäksi kappaleeksi pari vuotta sitten. Piti taas tsekata, onko se kauhea vaiko hyvä. No onhan se hyvä - kunhan lähtee käyntiin 2 min intron jälkeen! Melankolista sävelmää. No ei sen välttämättä tarvitsisi kestää kahdeksaa minuuttia kuitenkaan. Myös Sian Chandelier on ihana aina, niin kaunis ja traaginen. 

Lady Gagasta päädyin seuraavaan dominahahmoon eli Erika Vikmaniin lateksipuvussa. Odotan vieläkin, että joku julkaisisi Cicciolinasta sellaisen version vaikka kaikilla murteilla, jossa laulettaisiin esim: ”Mualiman nährä voe niin kauniina, jos on elänykko Kikkioliina!”

Syntisten pöytä on myös hyvä. Suomi-melodian Suomi-iskelmää. Kodin Kuvalehden jutussa mainittin karaokekappaleena Vesterinen yhteineen ja Kohti sydänpeltoja. Halusin tutustua karaokekulttuuriin, kun en tuntenut kolmea mainittua kappaletta, joten kuuntelin viime viikolla ne kaikki. Tämä oli paras. Taas Suomi-melodiaa. Muut olivat vähä pliisuja. Hitaita, liian romanttisia. En tod. tiedä kuka on joku Vesterinen. Joku mainitsi Leevi and the leavingsin ja meinasin niitäkin kuunnella. 

Onpa tässä outo kattaus entiselle teknonuorelle!

Prednison aiheuttaa: että tanssin klo 0.40 Felixin It will make me crazya ja Cappellan Move on babya. Ysäriteknoa.

Mutta onneksi kolmelta yöllä sammuin ja pystyin nukahtamaan. Seuraavat yöt menivät vielä paremmin ja sain tarpeeksi unta. En ollut enää kovin hyperaktiivinen. 

Aivan ihme, miten hyvin se rauhoitti astman heti. Toivottavasti tilanne pysyy hyvänä kuurin loputtuakin.

Siivosin yläkerran, kun olin jo melko normaali. Vihdoin. Sen varastohuoneen. En heittänykään niin radikaalisti pois kuin ehkä luulin, mutta kuorin päältä jotakin. Ihan hyvä. On se ihan jees. Katsoin tietoisesti ja poistin kuitenkin turhat.

Tavaraa on mennyt kaupaksi netissä yllättävänkin hyvin. Myös mbira-kalimba myytiin ja meni postipakettiin. Nkul eli puhuva puurumpu meni myös. Myös Jamie Oliver -keittokirja lähtee nyt postiin. Mutta bimbam-kellon hakija teki oharit ja se pitää yrittää myydä uudestaan. Pari juttua vielä kun saisi pois niin vois olla todella tyytyväinen second hand -myyntiin.

Postitoimisto on tullut tutuksi. Ikkunassa lukee postitoimisto, mutta ei se se ole, mikä ennen oli virallinen valtion posti. Tämä on jotain painatuksia tekevä hikipaja, jolla on postin palvelutiski sisällä. Tässä odottelin autossa kuskina, kun mieheni kiikutti pinon paketteja lähetettäväksi.

Nykyajan ”postikonttori”.

Ruokakauppa, joka myytiin toiselle ketjulle ja remontoitiin uusiin logoihin.

Parkkipaikan rauhaa.