Höh

Suoranainen höh. Enkö muka osaa kirjoittaa blogia enää, kun on niin vaikeaa tarttua toimeen loman jälkeen. Ajanjakso on sekava, kaikenlaista sälää tapahtuu, mutta niinhän se on aina. Ei siitä ole tekosyyksi. Joskus en kyllä jaksa kuin nukkua työpäivän jälkeen. Todellinen kaamos? Nyt se hirvittävän pimeä alkoi.

"Oli synkkä ja sumuinen yö..." (kello 18)

Kaupan katolla vilkkuu yön ainoa valopilkku...

Yksi aamu mietin herätessä: Aerodynamiikka. Mitä se oikein on? Aero on ilma. Mitä se dynamiikka siinä sanoo? Mitä aerodynamiikka käsittelee? Eikö se ole sitä virtaviivaisuutta tai kuinka ilma kantaa objektia tai lentävää kappaletta, vai? Kantava voima on voimaa. Aerodynamiikka on siis suomeksi: Ilmavoimat!

Toisella kerralla aamupöppörössä mietin, että jos joku muistelisi vaikka englanniksi sitä Aruban töyssyistä jeeppiajelua, niin hän huokaisisi: ”Oh, those bumpy rides!” Jatkoin rallienglannilla ja mietin, että kuulostaa aika lailla samalta kuin ”Oh, those Bambi rights!” Kai bambillakin on oikeudet. Kuinka paljon vivahteiden artikulointia jo tarvitaan, jotta pystyy tekemään eron noiden kahden välillä. Miten paljon meiltä ei-englanninkielisiltä  ihmisparoilta vaaditaankin maailmassa.

Lähikaupassa juustot imeskelevät taas alkoholia. Joka vuosi niillä on siellä tällainen, että portviiniä kaadetaan blue stilton -juustoon, ja joulun alla palat myydään herkkutiskiltä. Muistaakseni takavuosina niitä piti oikein varata etukäteen laittamalla nimi vihkoon.

Hollannin kansalliselta kolmoskanavalta tulee 8-osainen suomalainen trilleri Helsinki-Syndrooma, jossa on kokeneet rikossarjantekijät ja näyttelijät. Suomessa sitä arvosteltiin hieman paikallaan junnaavaksi ja liian pitkäksi. Mutta tulee sentään lauantai-illan prime timella puolitoista tuntia suomea Hollannin kansalliselta kanavalta, aina 2 jaksoa peräkkäin.

Kaupassa on jo joulukukat, ja yhtaikaa naapurilla kukki vielä vesikrassi viikko sitten.

Pihaan on tullut talvipeippo, talvehtiva peippo jostain Suomesta. Pitää miettiä, milloin aloittaa talviruokinnat. 

Yksi pakkasyö tuli, josta hermostui ginkgo biloba ja pudotti ihan kaikki lehtensä yhden päivän aikana. Aina muutaman sekunnin välein leijaili irti yksi lehti, raps. Oli ihan mieletöntä, kuinka se heitti ne kaikki yksitellen, kunnes puu oli iltaan mennessä lähes kalju. Seisoin vieressä katsomassa.

Siinä leijailee ilmassa yksi putoava!

Sinne män.

Matkan jälkeen sain taas flunssan. Otin astmalääkkeitä, Fluimucilia, Trachitolia, Ricolaa, multivitamiinia, Yakultjuomaa, parasetamolia ja tietty myös migreenilääkkeitä, koska samalla tunki migreeniä joka päivä. 

Kunnon nuhakuumeen tunnistaa siitä, että tavallinen kraanavesi maistuu siltä kuin Tuntemattoman sotilaan krapula-aamun sitaatti: ”Kuka on syöny mun suullani kissanpaskaa?”

Harmi, että vastustuskykyni on näköjään pebasta, koska olen saanut viime kuukaudet räkätautia toisensa perään. Elokuusta saakka yhtenä putkena kolme flunssaa. Tuntuu, että koko tämän vuoden olen lähinnä kuluttanut odottamalla, että tulisi yksi terve päivä.

Rupesin juomaan inkiväärishotteja. ”Mieto - mangon kanssa”, no jaa, ei se mietoa ole koskaan (irvistys).

Inkivääriä, lisää inkivääriä.

Olin ylioptimistinen ja yritin saada itseni taas paranemaan pikakelauksella. Niinpä yritin myös lähteä tankkaamaan auton ja hakemaan ihan pienet ruokaostokset flunssaisena. 

Kun laitoin ostoskorin takakonttiin, naapuri tuli infoamaan, että lähtee Italiaan 3 viikoksi. Juttelun jälkeen en katsonut taakseni, istuin ja lähdin ajamaan. Ai jaa. Olin jättänyt takaluukun auki. Huomasin kadun päässä, että nyt on joku outo. Joo, takakontti selällään ja tuulee sisään.

Seuraavaksi kiemurtelin kaistalla huonosti ja sitten pelästyin pyöräilijää, joka halusi ihan väkisin poukkaista eteeni poikittain. Meinasin jättää auton siihen paikkaan ja luovuttaa. En varmasti lähde moottoritielle ja toimistolle. En osaa ajaa autoa. Etätyötä sitten.

Parasta pysyä vaan pörrösukissa.

Kävin flunssien välissä astmahoitajalla puhalluskokeessa ja sain uudet astmalääkkeet. Kannattaisi satsata seuraavien kuukausien ajan päivittäiseen kuuriin matala-annoksisella kombilääkeellä, jotta keuhkot rauhoittuvat enkä tarvitse niin usein avaavaa kohtauslääkettä. 

Mietin, että monikymmenvuotisella urallani olen kyllä kokeillut jo vaikka kuinka monta inhalaattorimallia, pyöreät rotadiskit ja aerosolipumput ja pulveripöntöt ja kapseliannokset, jotka kone pistää rikki... Hoitaja läväytti monisivuisen värikkään kartan auki, mitä kaikkea on markkinoilla, ja niitähän oli kymmeniä. Taas sain uudenlaiset. Yksi on sattumalta Espoosta Orionin valmistama. Torille! Apteekki neuvoi verkkosivun, jossa on tarkat ohjevideot joka lajin inhalaattorin käytölle, ja katsoin filmejä.

Hirveästi sälää ja viisinkertaiset ohjeet.

Joulukuusi on laitettu pystyyn. Kokonaan kaikkine koristeineen. Halutaan olla ajoissa, koska tunnelmavalot ovat kivat, ja tekokuusi kestää pitkän sesongin. Joka maassa keksitään tekosyitä, miksi kuusta ei saisi vielä laittaa, Hollannissa ”eikun ensin pitää juhlia Sinterklaas, sitten vasta saa laittaa joulukoristeet” tai Suomessa ”Ensin pitää juhlia itsenäisyyspäivä”. Miksi. Kuka siihen delaa jos tekee toisin. On työkavereita, jotka nillittävät sitä, että haluaisivat itse jo laittaa kuusen pystyyn, mutta kun mies ei anna lupaa koska hänellä on tähän jäykkä sääntö. Sääli. Meillä on anarkia! Ja hyvä niin!

Sitten marketissa oli tarjolla belgialainen olutsetti ja kaupan päälle koriste, eh heh. Se on nyt sit kuusessa.

Ja jouluvaloista ja kankaasta tein asetelman pöydälle. Naapurin vieraileva kolli kiinnostui pehmeästä kankaasta ja asteli asetelmaan. Oli kiltisti, vain kerran se alkoi putsata takalistoaan ja kaatoi puuenkelin siinä venyttelemällä.

Partiolaisten kalenteri kulkee jo.