keskiviikko 16. maaliskuuta 2022

Safarilla lähisavannilla



Käytiin eläintarhassa, Safaripark Beekse Bergen. Se on iso alue ja siellä tosiaan on tarkoitus mennä ”safarille” kulkuneuvolla. Saa ajaa reittiä ”savannin” halki omalla autolla - ja omalla vastuulla. Tai nousta bussin kyytiin, mikä me tehtiin, reitti edes ja eri reitti takas. 

Se oli ihan hauskaa. Dromedaari tukki tien ja autoletka seisoi. Ihan porona, ne ei välitä, ne vaan seisoo ja möllöttää poikittain auton edessä. Ja vähän nuoleskelee autoja. Kirahvit ja seeprat näki läheltä hyvin. 







Ja vesistö on, jolle pääsee puolen tunnin laiva-ajelulle, jolta näkee myös eläimiä rannoilla.


Eläintarhan metsäosioiden männynlatvat olivat täynnä haikaroiden pesiä, ne istuivat siellä isoina valkoisina yksin tai pareittain ja kuului kolinaa, kun ne kalistelivat nokkiaan, mikä kuuluu pesämenoihin.





Kirkas auringonpaiste, kevät, aika lämmin. Peippo lauloi puussa kokonaan laulunsa, ekaa kertaa tänä keväänä. Tätä ennen olin kuullut kotipuolessa vasta harjoituksen puolikkaan säkeen ilman loppuluikausta.


Kivoja afrikka-aiheisia rakennuksia, reggae soi kahvioaukiolla, ja ”kakhuis” nauratti, ehkä se oli afrikaansia. Joka vessarakennuksessa luki isolla kakhuis, kakkitalo, hyyskä, huussi.




Virtahevot makaavat paksuina makkaroina. Krokotiili vedessä, hirveän kokoinen. Aasialainen ”sikahert”, saksaksi ”Sikahirsch”, eli sika-kauris naurattaa aina; suomeksi se on tylsästi vain japaninhirvi. 


Puhvelit märehtivät ja antiloopit pomppivat ryhmänä kuin vieterillä boing-boing. Pikku mangusteja oli puuhailemassa. Joku ryhmästä pitää aina vahtia ja uikuttaa.


Vahtimangusti tärkeänä.


Joku söpöläinen, ei kuitenkaan sika.

Tiikereiden ruokinta nähtiin, niille annettiin kokonaiset kaniininraadot ja ne ryntäsivät paikalle, äiti ja tytär. Tosin ne halusivat yksityisyyttä syödessään ja veivät ruhot heti näkymättömiin kukkulan taakse ateriointia varten. 


Välipala näkyvissä!


Oli okapit ja hyeenat, ja vedessä asusti hylkeitä ja pelikaani liiteli vapaana lammella myös. Simpanssit saivat huutokohtauksen kun niille heiteltiin omenoita rakennuksen kattotasanteelta. Piti töniä toisia ja haalia mahdollisimman paljon itselle.


Erikseen kissamaki-saari. Usein eläintarhoissa on erikseen kissamakialue, jonne saa mennä portista kävelemään eläinten keskelle; ne eivät ole aitauksissa, vaan istuskelevat ruoholla ja kaiteilla ja puissa ihmisten vieressä. Madagaskarin kissamakit eli rengashäntämakit ovat leppoisia hedelmänsyöjiä, jotka elävät ryhmissä. Nämäkin ottivat tyypillisesti aurinkoa istuallaan maha suoraan auringon suuntaan, kädet levällään.


Aurinkoon päin ryhmittyminen.



Mahtava häntä.

Kissamakisaarella sai ihminenkin kiipeillä.

Pikkupanda sanoo hyv' yöt.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti