Kesän alku ja muut kuulumiset

Pääskyset! Käytiin iltakävelyllä ja siellä huusivat haarapääskyt srii srii ilmassa! Kesä!!

Lomaa on lusittu. Kylmin kevät 35 vuoteen ja sitten alkoi sadekausi. Maanantaina päästiin vielä Haarlemiin koko päivän retkelle. Sitten on lähinnä kökitty sisällä.

Minut saattaa pelastaa se, että lomaviikon jälkeen oli vain 2 työpäivää ja nyt on taas 5 päivää vapaata! Hupsista! Helatorstaiviikonloppu.

Uneni ovat niin kreisejä ettei paremmasta väliä. Tänä yönä olin rähjäisessä kaupungissa, keikkapaikoilla, porttikongeissa, räkälöissä matkalla 70-luvulla suomalaisissa muusikkopiireissä. Sekoiltiin kaduilla. Ryypättiin pöydän ääressä ja sitten näin, että pöydän takana, tulisijan syvennyksessä, kyykisteli Juice. Rillit päässä, kaljuna ja huivi kiedottuna otsalle. ”Kato Juicehan se siinä!” Sitten me kaikki 70-luvun pop-laulajat keskustelimme ja joimme snapseja ja suunnittelimme keikkoja.

Teknisiä tapahtumia on ollut. Aurinkopaneeliäijät kävivät katsomassa ja laskemassa, kannattaisiko ja voisiko ne toteuttaa meillä. Ei ehkä ihan kannata. Ne paneelit, joita he saavat vuokranantajan puolesta käyttää, ovat niin isoja, ettei niitä mahdu meidän ilmastointi- ja savupiippujemme väliin kuin rajallinen määrä ja silloin niiden hyöty on suhteellisen pieni. Ja meidän kattomme suunta on joko itä tai länsi, ja meidän sähkönkulutuksemme on aika pientä, ja maksaisimme paneeleista sen verran korotusta kuukausivuokrassa, että puolet sähkölaskun pienestä hyödystä menisi siihen. 

Eniten rahahyötyä saa, jos käyttää sähköä silloin paljon kun paneeli tuottaa sitä, eli keskellä päivää. Mutta ikävä kyllä kokkaamme uunilla illallista vasta illalla ja laitamme illalla eniten valoja päälle pimeässä loogisesti. Ei täällä päivällä kukaan kovin paljon käytä sähköä.

Ovi jäi käteen, kun avasin keittiön takaoven ja menin pyörävarastoon. Sarana napsahti poikki eikä ole korjattavissa. Huoltomies tulee puolentoista viikon päästä. Oviaukko on auki ja sen takana on lämmittämätön huone. Onneksi sää lämpenee juuri nyt ja kylmimmät yöt ovat ohi. Haettiin rautakaupasta remontointifoliota ja teipattiin muovia oviaukkoon kahdeksi verhoksi, joista mahtuu välistä. Se auttaa yllättävän hyvin pitämään tilojen lämpötilat erillään.

Ostin akryylivärejä Haarlemin askartelukaupasta ja aloin maalata Ivar-kaappia. Niiltä oli valkoinen loppu ja sen ostin Venraysta, onneksi tuubeja olikin kirjakaupassa koko sarja. Maalasin paloina koko viikon eri värejä kaapin oviin ja päälle, ensin alustus gessolla. 

Kauppa oli niin iloinen asiakkaasta 4 kk tauon jälkeen, että jakoi ilmaista suklaata.

Ruokakauppa Jan Linders mainosti raparperia ja kävin hakemassa nipun. Tein ensin piirakkaa kermaviililisällä, mutta kermaviili on hapankermaa, koska täällä ei tunneta kermaviili-tuotetta. Sitten tein kiisselin lopuista. Sen saan syödä ihan keskenäni, mieheni ei tykkää mistään happamista. Hänelle punaviinimarjatkin ovat liian happamia.

Oli pitkä seikkailu yrittää löytää koko ostoslista vieraasta marketista. Maski päällä edes takaisin sahaamista. En löytänyt perunajauhoja mistään. Omassa marketissamme viikkoa myöhemmn perunajauhot olivat kokonaan loppu hyllystä. Onko tässä seuraava globaali kriisi, perunajauhoa ei enää saa mistään?

Pihalla on hyviä yllätyksiä: keltaiset iirikset ovat tehneet 2 nuppua ja ne eivät ole kukkineet moneen vuoteen enää. Akileijat kukkivat just nyt, samoin syreeni. Uudet kurjenpolvet ovat juurtuneet ja alkavat kukkia, tosin ne eivät pärjää vuohenputkelle vielä ilman minun raivaamistani. 

Ai niin. Satuin autossa kuulemaan, kun radioasemalla kyseltiin ihmisiltä neuvoja vuohenputken hävittämiseen pihasta. Se on tunnetusti viheliäinen rikkaruoho, jonka juuret ovat kaikkialla maaperässä ja josta on lähes mahdotonta päästä eroon. No niin, neuvot olivatkin tällaisia:

- Kaiva 4 metrin syvyyteen multaa pois koko pihasta ja täytä uudelleen

- Peitä asfaltilla koko piha

- Hanki vuohia ja anna niiden syödä kaikki kasvit

- Tee vuohenputken lehdistä todella paljon pestoa (niin, sitä biomassaa kasvaa noin 4 uutta ämpärillistä vuorokaudessa, joten en ihan tiedä ehdinkö hienontaa kaiken)

- Ei ole mitään muuta keinoa kuin muuttaa pois siitä talosta  

Etupihalla alkavat rodot/atsaleat kukkia ja kvittenipuussa on isot vaaleanpunaiset kukat. 

Uudet ohdakkeet paisuvat jo isoiksi lehdiltään, mutta täytyy analysoida, onko siellä joku jättimäinen rikkaruoho salaa vieressä. No olihan siellä seassa jokin valtava huijari, jonka onneksi älysin poistaa. Pelkään, että se oli ehkä jättiputki, joka myrkyllisesti ärsyttää ihoa ja aiheuttaa palovammarakkuloita ja sokeuttaa, jos siihen ihminen koskee, perkele. Tullut kasvin tainten tai istutusmullan mukana. Vieraslaji, joka pitää hävittää. Onneksi oli hanskat kädessä.

Kävin oudossa purokulmauksessa Venlossa päätien varrella, mistä ajan aina ohi autolla. Pomoni sanoi, että siellä asuu selvästi majavia, päätellen järsityistä puista. Totta, siltä se näytti. Siellä on rakennettu puron uoma takaisin luonnolliseen mutkittelevaan muotoonsa ja oli yllättävä pätkä luontoa isojen teiden ja moottoriteiden kainalossa.

Iltakävelyllä tulivat yllättäen lampaat vastaan koirapuiston niityllä. Mää mää. Oli +24 astetta!! Lampaat oli juuri tuotu ruohonleikkuutöihin siihen kohtaan ja aidattu väliaikaisella kevyellä sähköaidalla paikalleen.