Osteopaatilla - mikä noitatohtori!

Migreeniryhmässä moni on kehunut saaneensa apua osteopaatilta. Siitä, että tsekataan, ovatko niska, leuat ym. okei. Meillä osteopaatti mainosti sopivasti lehtisillä ja kertoi, mistä on kyse. Koko keho käydään läpi, etsitään yksilöllisiä fyysisiä ongelmakohtia liikkuvuudessa ja korjataan ne manuaalisella käsittelyllä.

Erityisen hyvältä kuulosti se, ettei se ole mikään loputon putki, vaain yleensä 4 hoitokertaa on maksimi tulosten saavuttamiseen. Myöhemmin voi harvakseltaan käydä ylläpitohuollossa, jos kokee sen hyödylliseksi.

Osteopatia on ihan fyysinen fysioterapian jatke, Suomessa jopa Valviran hyväksymä. Suomihan on vaihtoehtohoidoissa yleisesti ottaen tiukempi kuin yhtään mikään muu maa, joissa rinnakkaiselo hyväksytään täydennyshoitona.

Minulle sairausvakuutukseni korvasi osan osteopaatin käsittelyjen hinnasta.

Yhteensä tämä meni kategoriaan ”ei siitä ainakaan haittaa ole ja on mielenkiintoista kuulla, mitä ilmenee.” Virheet diakuvina. Tenavat-sarjakuvien klassikko. Siinä Tellu esittelee Jaska Jokuselle hänen ”virheensä diakuvina” pimeässä huoneessa ja Jaska huutaa aargh diashown aikana. Joten: totuus esiin!

Alustusta

Hyvänen aika mikä noitatohtori. Belgialainen. Vähän liian kiireolo, en ihan kaikista taustoista päässyt tekemään selontekoa. Mutta konkretiaa. Se auttaa jos se auttaa, ei siinä kai tarinoilla niin ole väliä.

Osteopaatti paasasi, miten se toimii ja millä levelillä mennään tässä koko teoriassa ja infoa tuli suusuojuksen takaa tykityksellä niin ettei ehdi kuulla kaikkea. Belgiaksi.

Ei kai minun pikku työasennoillani tai jumpillani ole niinkään paljon väliä niskaongelmien ratkaisussa, jos vinoumat ovat hermosto- ja elinten tasolla syntyneitä ja vieläpä sikiön kehityksen aikana jo. Korjatkoon ne jos osaa.

Tuntoja ja käsittelyjä

Varoitus oli, että 4 päivän ajan voi tuntua käsittelyn jälkeen, päänsärkyä tai kolotuksia, tai jopa surkea flunssainen olo. Pitää juoda paljon vettä ensimmäiset pari päivää, jos maksa innostuu poistamaan myrkkyjä.

Ensimmäiseksi tehtiin keskivartalon rotaatiotsekkauksia: mihin suuntaan kääntyy mikäkin elin ja selkä ja osa. Selvisi, että heti kun jännitän leuat yhteen, sisäelinteni ja palleani rotaatiosuunta vaihtuu ja sitten ei maksakaan voi hyvin ja kaikkea. Että ilman jännitystä taipuu kivasti oikealle, mutta sitten kun puren hampaat yhteen, niin taivunkin vasemmalle enemmän, tai jotain. Öö. Se kertoo siitä, että minulla on leukaongelma.

Piti painaa vastaan käsivarrella tai jalalla, kun hän painoi niitä alas. Niskalihaksissa tuntui jännitystä paljon kaikissa ja pään kääntö oikealle oli surkeaa vasempaan verrattuna.

Todettiin, että oikea lonkkaniveleni ei käänny minne pitäisi. Olen jo taannoin joogassakin huomannut, että sillä on eri liikerata kuin vasemmalla. Ja ihan sukkia jalkaan laittaessani olen ihmetellyt sitä, että spontaanisti koukistan jalat eri tavoilla ylös, eri kautta, eikä symmetrisesti peilikuvana. Toisen enemmän ulkokautta ja toisen enemmän kohti keskivartaloa.

Oikea polvikaan ei ollut ihan priimaa. Ja hän painelee ja vääntelee mahaa ja sisäelimiä ja sanoo, että ”no ei tää hormonitoimintakaan oo ihan reilassa.” Nauratti välillä, kun tohtori mutisee läskejä painellen, että ”no tää on vähän niin ja näin.”

Välillä hän kyllä vähän väänteli äärirajoille hetkittäin sekä jalkoja, käsiä, olkapäitä että niskaa, ja teki sellaista keuhkon painamista, että hengitys puhahti ulos, paineli rintalastaa. Jopas nyt kaikkea. Teki paljon erilaista joka käsittelyllä ja se tuntui jälkikäteen koko kropassa.

Heti palatessa alkoikin tuntua vaikka missä raajoissa vaikka mitä. Dsiisös. Pienillä jutuilla suuri vaikutus. Alkoi kolottaa polvea, vasenta lonkkaa... sääriä... päässä vähän heittää kevyt tuntu... hartiat tuntuu... alaselkäkin... kylläpä reisilihaksia kiskoo.

Toisen kerran jälkeen: Oikeaan polveen sattuu! Käsivarsiin sattuu! Vaikkei hän edes tehnyt niille mitään. Eniten hän painoi mahasta sisäelimiä kun makasin selälläni polvet koukussa.

Ihme yhteyksiä nämä taas ovat. Painelee vähän maksaa vasemmalle, minkä johdosta niska kääntyykin välittömästi paremmin oikealle. Häh.

Tämän jälkeen jokainen pikku kävely sisätiloissa aiheutti sellaisen reaktion, että sanoin ääneen ”wow!” ja ihmettelin perään, että ”täh?” Tuntui niin omituiselta eri paikoissa.

Ja hän ei edes koskenut siihen oikeaan polveen, jossa nyt tuntuu niin kovasti kolotusta.

Kun kävin iltakävelyllä, hahmotin polven itsensä vieressä. Sisempänä. Haamuna. Aavistin, missä se ennen oli, tai missä olen aina kuvitellut sen olevan, mutta se olikin nyt todellisuudessa sen kohdan vieressä.

Kolmannen kerran jälkeen: Nyt kolottaakin vasen polvi ja lonkka. Oikeaa leukaniveltä särki hetken. Ja yhtä hammasta oikealla.

Pää ei kääntynyt oikealle ihan extreme-asentoon, jolloin hän veti vasenta jalkaa niin, että nilkasta kuului pieni naps, ja sen jälkeen pää vääntyi helpommin. Nauroi itsekin, että ”mä vaan kiskasen jalasta ja johan kääntyy niska, hehe”.

Painoi alavatsaa ylös ja alas hartaasti. Painoi nenänjuurta. Veti korvista jotenkin. Käsittelyssä olivat myös purentalihakset suun sisällä. Vain 2 eri pistettä, posken sisäpuolella. Varsinkin ylempi piste oli kivulias.

Leukaongelma

Leukasaranani on joku The ongelman paikka. Totesimme myös lihasjännitysten ja oman aavistukseni perusteella, että todennäköisesti puren hampaita yhteen öisin nukkuessa.

Seuraava kysymys olisikin sitten se, millä tavalla siihen voi vaikuttaa, etten purisi niitä leukoja yhteen. Leukojen jännittäminen unessa voi johtua monesta syystä. Ja voi mennä ohikin monesta syystä. Alaleuan rento luonnollinen asento olisi, että suu on vähän auki. Se pitäisi uudestaan oppia.

Nuorena alapurentaani on korjattu niskaveto-laitteella oikomishoitona, mutta sellainen aina vaikuttaa koko systeemin tasapainoon ja aiheuttaa ketjureaktioita. Leukojen asento ja hampaat tuntuvat kuulemma jaloissa asti ja vaikuttavat tasapainoon.  

Purentakisko auttaa joitain. Hammaslääkäri tarkisti sittemmin, etten sentään narskuttele hampaitani. Mutta jos leukalihakseni ovat lukkiutuakseen, niin tämä purukalusto voi edesauttaa sitä. Hammaslääkäri ei kuitenkaan usko purentakiskon hyötyyn minulla. Olen löytänyt erilaisia leukajumppaohjeita ja poskilihasten itsehierontoja, joilla voi yrittää rentouttaa alanaamaa.

Ryhti

Alaniskassani on pysyvä pullistuma, jollainen syntyy, kun pää roikkuu liikaa edessä. Läppäriniska. Kysyin, millä voin saada asiaa korjattua ja sain laajan luennon ryhdistä.

Jotta saan pään korjattua taaksepäin, on aloitettava alaselästä. Alaselän notko on alkukohta ryhdille ylös saakka. Kun alaselkä lösähtää pyöreäksi, koko selän mutkat menevät erilailla, lopulta rintaranka kaartuu eteen ja pää valuu eteen.

Selän lihakset eivät ole kovin voimakkaat ja väsyvät helposti, kun yrittää hyvää ryhtiä. Alaselän ollessa usein löysällä sen tukirakenteet levähtävät eivätkä tue eivätkä auta lihaksia. Ne pitäisi kaikki aktivoida tekemään työnsä hyvän ryhdin eteen, eli ensi vaiheessa vetämään alaselkä napaa kohti. Liike alkaa jo lantiosta.

Istumisessa tärkeää on pitää alaselän notko. Siihen auttaa parhaiten, jos jalat ovat tuolin alla, selän alla, lantion alla. Se ergonomisena neuvottu asento, että jalat ovat edessä polvet 90 asteen kulmassa, onkin hyvin vaikea ylläpitää, kun jalat voimakkaine lihaksineen ovat painopisteen edessä eivätkä alla. Se houkuttelee selkää löystymään.

Niskaongelma

Otin puheeksi vielä jäljelle jäävän niskaongelman: että spesifien jumppaliikkeiden jälkeen saattaa alkaa 5 päivän migreeniputki. Se voi viitata kulumiin. Nikamista se paine lähtee sekä verisuonistoon että hermostoon pään alueelle.

Olisi hyvä saada röntgenkuvat ja todentaa, mikä on kaularangan tilanne. Ei sille ehkä mitään voi tehdä, mutta se on risteyskohta sille, kannattaako jatkoja osteopatialle suunnitella. Eli onko se jotain, mitä osteopaatti tai mikään fysioterapian muoto voi yrittää korjata. Lääkäriin siis, on neuvo.

Yhteenveto tuloksista

Näin ollen osteopaatilla tehtiin 3 kertaa käsittely mitä erilaisimpiin kehon osiin. Mahdollinen niskaongelma odottaa peruslääketieteen konsultointia.

Alun kolotusten jälkeen, kun keho oli sopeutunut korjauksiin käsittelyjen jälkeen, tuntui kaikki aivan normaalilta.

Yhteensä siellä tehtiin monta asiaa, joita en edes tiedosta, mutta joista voi hyvinkin olla taustalla hyötyä. Hyvin konkreettisesti tuntui, että oikean lonkan ja polven sijainti korjattiin pysyvästi, ja yhtä selkeä muutos on pään kääntymisessä.

Niskan liikerata vapautui yhdellä käsittelyllä niin, että pystynkin kääntämään päätäni aivan keveästi oikealle, mikä ei ole onnistunut varmaan vuosiin. Se tuosta noin vaan oikealle katsominen tuntui niin ihmeelliseltä, että ihailin uutta kykyäni monen viikon ajan. Että meneepä kevyesti. Siksi arvioin, että se suunta oli ollut jumissa hyvin kauan, rajoitus muuttunut normaaliksi.

Migreeneihin osteopatia ei kyllä kohdallani vaikuttanut. Mutta muut muutokset paransivat asioita ja osoittavat käsittelyjen toimivuuden. Sain myös paljon lisätietoa ja tietoisuutta. Koen siis satsauksen hyödylliseksi, vaikkei kaikkia ongelmia kertaheitolla ratkaistukaan. Ja nyt sitten selvitetään se niskatilanne muualla, ja sekin voi olla hyvin hyödyllinen pointti.