lauantai 4. heinäkuuta 2020

Elämä on hyvää! -blogihaaste


Kiitoksia Amerikkaan! Sain haasteen tähän postaukseen Kaisalta, joka kirjoittaa blogia amerikkalais-kainuulaisella otsikolla ”Ribs & Coke - Ripsiä ja kollaa”.

Ideana on siis fokusoida arjen positiivisiin juttuihin (varsinkin näinä rajoitusten aikoina) ja listata 10 asiaa, joista huomaa olevan iloa omassa elämässä. Alkuperäinen artikkeli löytyy tästä linkistä.

Nyt näitä omia pointteja mietittyäni ja vekslattuani huomaan, että no osuipa loppujen lopuksi moni sattumalta yksiin tuon Kaisan listan kanssa, vaikken sitä tarkkaan muistanut tätä tehdessä. Kah, arjen raamit voivat olla samankaltaiset missäpäin maailmaa tahansa.


1. Kesä ja pääskyset

...eikä niinkään kärpäset. Se pysähdyttää joka kerta, kun kuulen tervapääskyjen kirkunan keväällä ensimmäistä kertaa. Se tarkoittaa kesää. Se on kesän ääni ja muistuttaa kaikista mahdollisista hyvistä kesämuistoista kaikkina vuosina. Huutakaa vaan lisää!
Mukavaa, kun on lämmintä ja ulos tekee mieli mennä vapaaehtoisesti. Kyllä kesä on hyvä juttu.

Tuossa kyllä lentää joku ihan muu pulu.


2. Piha eli lähi-lähi-lähimatkat

Kun sää on sopiva, on niin kiva istua pihassa lukemassa tai kirjoittamassa. Kunhan sulkee henkisesti pois sfääristään ne naapuripihojen pienet sirkkelisaha- ja pihalaatoitusremonttien äänet niin on ihan hyvä.
Samalla näkee eläimistöä: kimalaisia, perhosia, naapurin kissoja ja sepelkyyhkyn poikasen.




3. Korttelikävelyt eli lähi-lähimatkat

On ollut mukavia ilta- ja päiväkävelyitä yksin tai kaksin. Niin simppeliä. Tykkään liikunnasta, joka alkaa heti kotiovelta ja johon ei tarvitse kummempia valmistautumisia. Aina löytyy jotain katsomista tuolta asuinkaduilta. (Tai eksyn oikein ja ihmettelen, missä maailmankolkassa olen, vaikka olen vain 6 kadun päässä kotoa.)
Tai sitten repäistään ja käydään samalla hakemassa ranskalais-snäkkilästä pehmikset, jotka pyöritellään hedelmäströsselipalloissa, jonka nimi on ”disco-dip”.

Urban jungle.



4. Hyvä ruoka

”Hyvä ruoka on aina hyvää.” Tai ”Food! My favourite.” Kaikki makeat herkut houkuttavat minua, mutta tavoittelen tasapainoa ruokavaliossa ja otan välillä kevyemmin. Se on erityisen helppoa ja hauskaa, jos ravintolan listalla on kiva ruokasalaatti, jossa on kaikenlaista hyvänmakuista innovatiivisesti ja kauniisti. Ja on kyllä hienoa päästä taas terassille syömään vaihteeksi.
Ihan mukavaa on laittaa itsekin ruokaa, kunhan ei ole megakiire siinä ja ehtii keskittyä leppoisasti. Puolivalmisteet ovat apuna. Viimeksi tein vaikkapa tandooritofua ja laitoin uuniin valmista naan-leipää, nam. Ja siemennäkkäriä valmistin taas itse.




5. Musiikki

Musiikki kulkee aina mukana. On kausia, jolloin en kuuntele oikein mitään ja kausia, jolloin on ehdoton pakko saada kuulla muutama lempparikappale vaikka monta kertaa peräkkäin, tai jotain tiettyä bändiä tai laulajaa albumillinen, ja kausia jolloin joka minuuttina aivoista tunkee elävästi joku eri kappale esille hyvin selkeästi.
Joskus vajoan fiilistelemään suomalaisia klassikkoja Youtubesta ja joskus kaivan esiin omat helmeni digitaalisesta musiikkikirjastosta. Lempparini ulottuvat 1970-luvulta 2010-luvulle ja tyylilajista toiseen.
Historiallisessa punkissa jokin koskettaa erityisesti, kuten Hassisen Koneessa tai Eppujen varhaistuotannossa. Ja kuinka söpö onkaan Pave Maijanen: Pidä huolta.



6. Työ

Netistä tilattu uusi työtuoli etäpäiviä varten saapui. Kotitoimistopäivät jatkuvat satunnaisina.
Työstressi ja hankalimmat tehtävät kiroiluttavat minua usein aina joskus, mutta erityisesti näinä aikoina tajuan olla kiitollinen siitä, että palkka juoksee. Että vieläkin se firma on pystyssä ja elättää minut. Koska moni ei löydä työpaikkaa tai on menettänyt sen.
Ei se rahasta stressaaminen ole yhtään kivaa, ja työttömänä sitä on aika pian viimeisten pennosten äärellä ahdistumassa. Säännölliset tulot varmistavat perusturvan ja mielenterveyden perustan, ja se on iso asia. Jatkan entistä tyytyväisempänä kiroilua toimistossa, hupaisten ihmisten seurassa.



7. Parisuhde, johon kuuluu myös omaa aikaa

Onhan tässä paljon kökitty kotona viime kuukausina, vaikka toisaalta meillä ovat jatkuneet työt ihan normaalissa määrin. Silti sen on ajoittain huomannut, että no aika paljon on pidetty ihan kaksistaan toisillemme seuraa ja olisiko se tynnyri välillä vähän täynnä. Kun tuntee ne toisen reaktiot ja vitsit jo.
Parisuhde on kyllä kestänyt tiiviimmän yhdessäolon, mutta välillä tulee selkeä tarve vetäytyä ja tuulettaa itseään yksin vaihteeksi. Ja siinä kohtaa on hyvä, että molemmilla on myös omia harrastuksia, joihin keskittyy. Voi ilmoittaa, että nyt mä kuuntelen musiikkia tai podcastia tai katselen netistä ohjelmaa kuulokkeet päässä, tai on jotain omia luovia tietokonenäpyttelyjä menossa.
Jos minulla on kaikenlaisia projekteja, niin on miehelläkin.
Saatan myös lähteä iltakävelylle yksikseni tai mies hilpaista kaverille turisemaan, nyt kun uskaltaa taas käydä kylässä. Ei ole pakko osallistua toisen kaikkiin tekemisiin. Jos haluaa, niin saa, mutta usein toisella on toisenlaiset suunnitelmat sille ajalle.



8. Palapelit

Ihan vaan kotonakin on hyvä olla. Extreme-antistressi-harrastus on palapelit, joita aloitan aika ajoin. Onni on oma vapaa kakkospöytä, jolle voi levittää pelin oleilemaan vaikka viikoiksi ilman että se ketään häiritsee. Ja sitten kokoilla 1000 palan peliä aina pätkissä, kuten viimeksi tämän Zeelandin kartan. Se on kaksipuolinen, modernin kartan toisella puolella on käsin piirretty keskiaikainen kartta, ihan eri värimaailmaa. Voi valita, kumman puolen kokoaa.
Joku ilta voin käyttää siihen kaksi tuntiakin, joskus taas saan vartin rupeamassa muutaman palan paikalleen ja sekin oli jo hyvä tauko kaikesta.
Palapelin kokoamisessa on joku sellainen rauhoittava elementti, että siihen on vaan keskityttävä ja lopetettava kaikenlainen ryntäily, säntäily ja hektiikka. Tekee jotenkin aivoille todella hyvää saada vaan istua ja tutkia niitä paloja hitaasti ja etsiä ”sellaista missä on nipukassa vähän meren sinistä ja muuten siinä on vaan vihreää maata” tai ”tarvitaan tollanen hirveen leveä littana mistä menee punainen moottoritie keskeltä ja nurkassa pitäisi näkyä N-kirjain”.




9. Lemmikit

Seeprapeipot ovat villejä, mutta aina söpöjä. Villeillä tarkoitan, etteivät ne kesyynny eikä niitä voi slittää, vaan ne pysyvät arkoina. Mutta juttelevat kivasti ja puuhailevat omia tärkeitä hommiaan kuten höyhenten putsaus, ruokailu, laulaminen ja nokoset. Ja kaikista vaaroista varoittaminen kuten harakka, mustarastas, iso kyyhky. Ne ilahduttavat ja pitävät seuraa, vaikkeivat olekaan varsinaisesti ihmisiin kiintyviä lemmikkejä.



10. Kirjat

Vaikka uudelleenluettuinakin, kuten tämä Veljeni Leijonamieli. Voi mahoton, eihän tästä pysty lukemaan ulvomatta ensimmäistä neljää lukua ollenkaan, eikä kahta viimeistä. Jos sitten seuraavaksi uudestaan Ronja.



Bonus: virtuaaliyhteisöt. Osallistuin tässä vähän aikaa sitten ulkosuomalaisten haastattelukierrokseen, jonka toteuttivat Hop into my boots -blogin kirjoittajat Hanne ja Markus, jotka asuvat Thaimaassa. Mielenkiintoisia kokemuksia monesta maasta! Lue artikkeli tästä linkistä. Kiitos myös sinne tästä!


Haaste on vapaa eli nyt sinä bloggaaja, tartu aiheeseen ja innostu! Minä olen aina kiinnostunut lukemaan arjen havainnoista.

Ohjeet:
1. Otsikoi postauksesi otsikolla Elämä on hyvää! -blogihaaste.
2. Valitse postaukseesi kymmenen sinulle iloa tuottavaa asiaa nykyisestä arjestasi. Ne voivat olla mitä vain, isoja tai pieniä asioita, esineitä tai tekemisiä. Liitä arjen ilostuttajista ehdottomasti mukaan myös kuvat, jos suinkin mahdollista. Tekstin määrä jokaisen kohdalla on vapaa.
3. Linkkaa postaukseesi haasteesi lähteet eli tämä alkuperäinen postaus.
4. Merkitse blogin yhdeksi tunnisteeksi/hakusanaksi Elämä on hyvää! -blogihaaste.
5. Haasta halutessasi eteenpäin 2 - 3 bloggaajaa ja toki jokainen on vapaa nappaamaan haasteesta kopin, vaikkei kukaan juuri sinulle haastetta osoittaisikaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti