Fysio käskee katsomaan Netflixiä ja tekemään kaksoisleukoja

Kaulansyrjää vihloo. Pääjomo junnaa, ja erittäin harvinaisesti tuntuu niskassa joku ikävä fiilis heti herätessä. Rintakehässä on arka paikka. Täytyy olla jotain lihas-jännejuttua. Fysiolle.

Sinne saa ajan työaikana töissä. Yhtenä päivänä viikossa terapeutti on tavattavissa. In-house-fysioterapia on siunaus.

Selvisi, että kaikkiin viime viikkojen kiputiloihini löytyykin todennäköinen syy lihaspuolelta. Se on hyvä asia, jos saan nämä oireet laitettua laatikkoon, ja myöskin korjattua pois.

Kuulemma niskalihakseni ovat tosi jännittyneet ja niiden kiinnitys hartiaseudulle myös. No niinpä, yleensä olen herätessä aina ihan rento eikä lihasjännityksiä tunnu ainakaan aamulla hyvän unen jälkeen, kun olen maannut tyytyväisenä plösähtäneenä kuin märkä rätti ja unohtanut kaikki kireydet. Toisin on nykyään niskassa. Se onkin ollut outoa.

Huomenta.

Keinoja: Fysioterapeutin samantien suorittama hieronta auttaa ensi sijassa. Lämpöä voisin kuulemma kokeilla (hmm, voisin lainata peipoilta infrapunalampun, koska lämminvesipullo on aika hankala kapine). Pari simppeliä venyttelyä voin tehdä itse.

Niskaa pitäisi venyttää välillä taaksepäin kaksoisleuka-periaatteella, painamalla leukaa kiinni kaulaan. Ja salilla kannattaa nyt tehdä hartiaharjoituksia vain alemmilla kiloilla, ei yrittää ponnistella liikaa.

Ja pitää rentoutua, lihakset eivät just nyt jaksa ekstra rasitusta, näiden pitää toipua jännityksistä.

- Ei kannata nyt alkaa pestä mitään ikkunoita, vaan pitäisi istua sohvalla ja katsoa Netflixiä.
- Ha haa. Okei, sanon tän miehelleni.
- Joo, sano vaan kotona, että fysion virallinen neuvo.

Kipu, joka spontaanisti viiltelee kaulan sivussa, voi olla samaa niskajännitystä, mutta myös leukoihin liittyvää esim. siinä tapauksessa, jos puren hampaita yhteen yöllä nukkuessa. Se on mahdollista, minulla on vähän sellainen epäilys, koska joinain aamuina tunnen lihaskireyden leuoissa ja ikävän fiiliksen suun alueella. Siitä on vain hankala oppia pois.

Niin no, tämä onkin sitten ainoa kireys, joka erittäin harvoin aamulla herätessä saattaa olla läsnä, muuten hyvistä rentoutumislahjoista huolimatta.

Hammaslääkäriltä kai voi saada pehmoisen purukiskon, mutta aina kun sellainen mainitaan, muistelen sitä kertomusta, kun työkaveri hankki hampaiden narskuttelunsa takia sellaisen itselleen ja heti ensimmäisenä yönä puri sen kappaleiksi nukkuessaan. Kalliin yksilöllisen aparaatin. Mäkin varmaan purisin.

Mutta ei tätä ole todistettu, että jännittäisin leukoja unissani. En ainakaan narskuttele, koska hammaslääkäri ei ole koskaan huomauttanut mistään hammasvaurioista.

Tossa tuntuu vielä vähän. Takaniskassa ei onneksi enää.

Ja kolmantena vaivana on tyhjästä ilmaantunut rintakipu. Se oli tietysti erityisen hauska vitsi silloin, kun tunsin sattumalta myös häiritsevää sydämentykytystä ja verenpaine oli koholla. Mutta tämä pikkuvihlonta on ihan jotain muuta kuin sydänkipua eikä liity verenkiertoasioihin mitenkään. Todennäköisimmin se säteilee yläselästä nikamien välistä. Sinne on jäänyt joku lihasjännitys, God knows miten ja miksi tämä kaikki keräytyy lihaksiin, kun ei tajuakaan.

Ensi kerralla otetaan nikamien viereiset lihaksistot käsittelyyn ja sitten pitäisi rintakivunkin loppua. Pääjomo ainakin poistui jo seuraavana päivänä niskahieronnasta.

Vetelen sitä kaksoisleukaa salaa täällä huivin sisällä niin ei näytä niin huvittavalta.

Fysioterapian käynti on ollut monta kertaa hyödyllinen monenlaiseen eri vaivaan. Siellä on parannettu hyvillä harjoitusneuvoilla vähitellen polven kipuja, ja kamalalla käsivarren muussaamisjyräyksellä tenniskyynärpää kerralla. En tiedä, missä olisin vaivoineni ilman fysioterapiaa.

Ja jos ei tätä kultaista mahdollisuutta työn kautta olisi, voisin täällä Hollannissa soittaa suoraan jollekin fysioterapeutille ja saada ajan melko pian. Muistaakseni viimeistään kahden viikon päähän olen saanut ajan, kun olen muita praktiikkoja käyttänyt, ja silloinkin vieläpä omin erityistoivein ja nipottamisin, että ”mieluiten keskiviikkona” tai ”onko iltapäivisinkin aikoja”.

Suomesta olen vain sen verran kaikuja kuullut, että jos yleislääkäri lähettää fysioterapialle, ajan saattaa saada vasta parin kuukauden päähän. Niin myöhään! Kuinka turhauttavaa. Päällä voi olla aika akuutti vaiva, joka kaipaisi apua. Harmi, ettei nopeampia mahdollisuuksia löydy.

Minulla oli nyt niskalihaksista johtuvaa ympärivuorokautista päänsärkyä yli viikon verran. Jos en olisi päässyt fysion arvioitavaksi moneen kuukauteen, olisin kärsinyt pääkivusta koko sen ajan siihen saakka. Popsinut parasetamolia ja yrittänyt pärjätä.

Tai Suomessa varmaan olisi määrätty ”lihasrelaksantteja”, joilla saa kai pollankin hyvin sekaisin. Ihmettelen vierestä Suomen itsestäänselviä lihasrelaksantteja, joita nykyään kirjoitetaan reseptillä lihakseen kuin lihakseen, tai siltä vaikuttaa. Siis mikä? Koskaan kuullutkaan. Hollannissa sellainen keino ei ole minulle tullut vastaan. Ei ole ainakaan sellainen trendi kuin Suomessa.

Ja olen aika iloinen, että lihasjumini hoidetaan ihmisen tsekkauksen ja syyn käsittelyn kautta fysioterapiassa, eikä kemiallisella aineella ”pilleri naamaan ja pärjäile” -tyylillä.

Jännä kokemus tuo tavallinen päänsärkykin. Päänsärkyni ovat 99-prosenttisesti erilaisia migreenejä, niin jopa oli virkistävää tehdä tuttavuutta tuon virallisen ”jännityspäänsäryn” kanssa kerrankin oikeasti. Muutoin tunnen yleispääjomoa vain flunssan tai vatsataudin oheisoireena.

Aina oppii uutta. Selvisi sekin, että pään humina kumartuessa ja kuuluvien sydämenlyöntien tunne kallossa johtui vain niskalihasjännityksestä. Tämä kaikki lakkasi hierontaan ja päänsäryn poistumiseen.

Ensi tapaamisella sitten iloisesti nikamia niksautellen.