Avasin rahahanat ja tilasin Suomikaupasta suomalaisia herkkuja luottokortilla. Xylitolijenkkini loppuivat ja harmittelin, ettei nyt sitten päästy niitä Suomesta hakemaan keväällä. (Hmm, milloinkohan Finnair maksaisi perutuista lennoista rahat takaisin??) Ja sitten näin videon, jossa henkilö söi Tuplaa ja tajusin Tupla-varastonikin loppuneen. Olin kateellinen niille, jotka voivat Suomessa marssia Prismaan ja ostaa sitä joka päivä.
Mietin, että netistähän ihmiset tilailevat, ehkä minäkin voisin mahdollistaa ne suomituotteet tänne itselleni. Ekaa kertaa ever. Onhan tässä jo pärjäilty 24 vuotta ulkomailla tilaamatta koskaan mitään suomalaista kotiovelle nettikaupoista.
Toisaalta olin aikonut olla terveellinen ja vähentää herkkuja ja olla suklaatta, mutta toisaalta hitto, onhan sitä nyt joskus joku patukka saatava. Ja vain suomalaiset ovat hyviä.
Tajusin myös, että jos mun ehdoton ykkönen on Tupla, niin sehän ei ole Fazerin. joten en voi mennä Fazerkauppaan ja ratkaista sillä kaiken. Myöskään Jenkki ei ole Fazerin. Fazerilla on omia xylimaxejaan ja muumipurkkiaan, olen niitä kokeillut, ne ovat ihan törkeän huonoja! Niissä säilyy maku noin 20 sekuntia ja sitten pureskelet sellaista kovaa mautonta könttiä loppuajan.
Tarvitsen alkuperäistä Jenkkiä, pliis. Ja siis siitä kelpaa vain miedon makea vihreä Spearmint, ei se sininen perusminttu, se on liian tuju ja kylmä. Ja sitten pervo vadelma-lakritsi kelpaa myös.
En muuten ymmärrä, miksi Jenkki poisti markkinoilta ne viiden kappaleen paperipakkaukset, joita oli niin helppo ottaa mukaan laukkuun. Nyt saa vain isoissa pusseissa irtopurkkia.
Ja otin paketin Suklaalehti-keksejä, ne ovat ihan yliparhaita.
En muuten ymmärrä (osa 2), miksi Suklaakaura-keksit poistuivat markkinoilta. Nämä merkit, Suklaakaura ja Suklaalehti, seilasivat Jyväshyvän ja Fazerin ja ehkä jonkun muunkin valmistajan välillä eri vuosina, ja lopulta Suklaakaura poistui kokonaan. Ne olivat sellaisia pieniä pyöreitä nykeröitä, kokkareisia lantteja, joissa oli yksi puoli suklaapäällystetty. Ne maistuivat hämmentävästi yhtaikaa makeilta ja vähän suolaisilta, ja se oli täydellistä. Ne olivat parhaita ikinä syömiäni keksejä.
Jos minulta kysytään, niin 80-luvun suklaapatukoista kaipaan Jamboa! Niissä oli sitkeä sisällys ja marmeladikerros! Jambo takaisin!
Lisäyllärinä otin tilaukseen Brunbergin makupusuja. Se on niin hauskaa, kun saa mokan ja mansikan makuisen pusun, täältä Hollannista ei saa kuin perusvalkoista vaahtoa. Joskus muistelin niitä suomalaisia spontaanisti. Että on tämäkin nyt Suomi-kokemus, kaipaan mokka-pusua.
Näiden lisäksi tilaukseen tulevat herkut olivat lähinnä Fazeria. Lemppareita ovat Jim ja Da Capo, ne ovat ihan ykköskaartia. Kolmas pikkuinen, Pätkis, on ”ihan kiva muttei välttämätön”. Kismet on erittäin hyvä juttu myös, samoin Susu, ja sitten Fazerina jossain muodossa/koossa. Jos näitä on, niin en välttämättä tarvitse Sinistä tai Geishaa.
Mutta mieheni tietää yhtä lailla, että perusmaitosuklaista Fazer on maailman parasta, ja erityisesti ja vielä enemmän hän pitää pähkinäsuklaasta. Joten miehelle otettiin pari levyä sitä ruskeaa Fazeria, jossa on pähkinärouhetta. Se on parempaa kuin keltainen, jossa on kokonaisia pähkinöitä. Välillä meidän on ollut vaikea löytää ruskeaa lentokentältä, kun siellä onkin myyty vain keltaista kokopähkinöitä sisältävää.
Nämä riittänevät tällä kertaa, hetkeksi.
Huomaan tilaussivuilta, että salmiakkia ja lakua on kovasti tarjolla. On varmasti suosittu ja kaivattu tuote eri maissa asuville suomalaisille. Hollanti on poikkeuksellinen, salmiakkia ei tarvitse jäädä kaipailemaan, koska täältä saa kaikenlaisia lajeja joka ruokakaupasta.
Halutessaan saisi myös Juhla-Mokat ja Jalostajan hernekeitot tilattua, ja vaikka sun mitä. Ruisleipiä ja pullapitkojakin lähetetään tuoreeltaan viikoittain ulkomaille, mutta olen varma, että saavuttuaan Hollantiin ne olisivat kaikki ohittaneet päivämääränsä. Niissä ei kovin monta päivää ole varaa matkustaa.
Mitään kylmätuotteita ei tietysti saa, ikävä kyllä. Bye bye maksalaatikko ja roiskeläppäpizza... Tästä aukeaisi ihan uusi maailma, jos saisikin kaikki viileät elintarvikkeet Suomesta.
Näin tilauksessa livenä sen, että paketin lähettäminen Suomesta on todellakin törkeän kallista. 4 kg paketin lähettäminen millä tahansa - DHL, Fedex, Suomen Posti - maksoi yli 50 euroa. Mutta halpavaihtiksena oli GLS, joka oli vain 15 euroa senkin jälkeen kun lisäsin pari tuotetta ja se painoi jo yli 5 kiloa.
GLS-paketin saa meillä hakea jostain mattokaupasta, jossa on sekoiltu ennenkin. Kuulosti oivalta tuo hinta, joten tottakai sitä kuriiria kokeiltiin.
Paketin ollessa matkalla selvisi, että mattokauppa on lomalla, ja oikeastaan ohjasin paketin menemään naapurikylän rautakaupalle siltä varalta, ettei oltaisi kotona. Se tuotiin kuitenkin ovelle, olkoon sitten. GLS sekoili keskenään. Onneksi on etätyöt ja olen paljolti kotona näinä viikkoina.
Missattiin sitten seikkailu Overloonin rautakauppaan. Mutta olipa helppo, oikeasti ovelle. Olinkin oikeastaan tyhmä kun rupesin tilausta kääntämään etukäteen, koska juuri nyt on suurikin mahdollisuus, että olen kotona paketin tullessa.
Jösses mikä varasto. On vuodeksi. Ja sitten muistilappu itselle, että kun seuraavan pääsemme sinne Suomeen, niin en sitten ala rahdata sieltäkin viittä kiloa suklaata mukaan, tai menee ylensyömiseksi.
Halpiskuriiri oli nopea! Paketti lähti liikkeelle tiistaina ja tuli ovelle perjantaina. 4 päivää. Paketti kulki Turun ja Tanskan kautta näköjään, ei aavistustakaan millä välineellä. Sukellusveneellä/helikopterilla/resiinalla. Kai tässä lentorahtia oli ainakin osa, Turkuhan on suuri cargo-lentokenttä.
Paketin tie. Hmm, Tanskassa paino muuttuu, söikö joku kuormasta? |
Terveisiä vaan Suomen Postille, joka ei näytä kuljettavan kirje- eikä pakettipostia moneen maahan ollenkaan enää. Odottelen tässä 6 viikon takaista Kodin Kuvalehteäni edelleen... ja kaikkia sen jälkeen ilmestyneitä numeroita. Nolla postia tulee ja menee tänä keväänä ja kesänä, ja tämän kertoivat monet suomalaiset eri maista ja maanosista, jotka odottavat kirjeitä tai ovat laittaneet pakettia matkaan.
Ainoa kuljetusvahinko oli se, että mansikkapusujen folion oli joku viereinen patukka tökkäissyt rikki ja kahdessa pusussa oli siksi pikku painauma. Ja 1 Jim oli taittunut. No eipä nuo haittaa.
Eli kaikkia poikkeusoloja uhmaten, vuoden satsi suklaita tuli turvallisesti ja nopeasti perille.
Pusukatastrofi kun on folio halki tosta. |
Kiitos hauskasta ja monipuolisesta kirjoituksesta. Kylläpäs olikin iso makeislasti! Huomasin kuvastasi xylitolipurukumin. Mikähän kumma siinä on, että ulkomailla ei tahdo edelleenkään saada xylitolituotteita helposti? Siinä olisi kyllä viennin mahdollisuus. https://www.hammaskeiju.fi/ksylitolipastillit-c-8.html
VastaaPoista