Kroppa hajoilee joka päästä - Terveyshaasteesta toiseen

Terveydellisesti tämä vuosi kusee. Mulla on kalenterissa vuoroviikoin viikko päänsärkyä, viikko flunssaa, viikko migreeniä, viikko flunssaa... Erittäin harvassa ovat terveet päivät olleet tähän mennessä.

Ja sitten rupesin tuijaamaan verenpaineitani, koska kurvi meni ylöspäin ja siellä pysyi. Samalla tuntui häiritsevää sydämentykytystä, joka ei ollut kivaa. Pulssi hakkasi joskus yölläkin.

Lääkärikäynnistä jäi jotenkin mieleen se ajatus, että mä olen pullero ja voisin liikkua vähän enemmän. Ei se niin sanonut, mutta jos kohotan kuntoa ja liikun viikossa vähän useammin kuin kerran, edes reippaalla kävelyllä, niin sen alemmas mun verenpaine laskee ja sitä harvemmin tulee tykyttäviä pulsseja.

Ja totta on vastaus lääkärin viattomaan kysymykseen, oonko mä ollut lihomassa vai laihtumassa viime aikoina. No painohan vaan nousee. Todella hitaasti, mutta nousee. Olin ennen kevyempi kuitenkin. Ja en mä tästä tykkää. Ja siihenkin auttaa liikunta.

Rakastan herkkuja.

Olisi ihanaa hoitaa se liikunta iltakävelyillä miehen kanssa. Me ollaan sohvaperunoita ja on ikävää mennä pimeään ja kylmään, mutta kun haluaisi liikkua. Ja se nyt on aika simppeliä tehdä se rundi ulkona. Täytyy vaan järjestää niin, ettei heti mene suihkuun ja oloasuun kun tulee töistä, koska sitten laiskuus voittaa. Vaan ruuan jälkeen kierros ulkona ja sitten vasta ne suihkut ja sohvaantumiset.

Jos vaikka pari kertaa viikossa menisi kävelylle. Sateella on vapautus, mutta pimeä ja kylmä ei riitä syyksi. Koska se siellä on lähes aina (ainakin siltä tuntuu loputtoman talven jälkeen).

Me tehtiin se. Käytiin iltakävelyllä. Ja se oli kivaa ja mukavaa!

”Höh, mä kävin 1 kerran kävelyllä, miksei mun painosta pudonnut heti 15 kiloa?? Mitä huijausta!”

Hyvistä pyrkimyksistä vaan putoaa pohja pois, kun sairastuu samantien taas. Flunssabronkiitissa ei liikuta, ei edes kävelylle, kun hengitys vinkuu jo sohvalta keittiöön siirtymisen jälkeen. Taas taukoa.

Inkivääriä flunssaan.

Ikävää myös kun liikuntaelimistö prakaa kaikista kohdista ja korjailen vahinkoja fyssarilla.
Mitäköhän hittoa mä olen tehnyt mun vasemmalla hartialle. Se kramppasi oikein kunnolla, yhtenä aamuna en saanut kaulaa käännettyä sinnepäin paljonkaan. Se, että nukkuu flunssan takia epämääräisellä tyynykasalla, on jo huono seikka selän ergonomialle.

Tai ehkä syynä on mun moderni impulsiivinen tanssi Chandelier-kappaleeseen ja sen innoittamana. Venyttelin ja hyppelin eri suuntiin, pompin kuin gaselli ja väänsin käsivarsia eri ilmansuuntiin kaarelle taiteellisesti. Ehkä se oli liikaa. Meinasin meinaan, että se olisi hyvä jumppa kun sellaisen tanssiteoksen vetäisi. (Joo joo, ens kerralla kuvaan videon performanssista.)

Vasen hartia-syndrooma eskaloitui sellaiseksi pikku noidannuoleksi keskiselkään. Olin just vaan testannut, että nouseeko ne kädet ylös, kun yrittää laittaa puseroa päälle. Sitten kumarruin kevyesti ottamaan läppärini pöydältä, ja keskiselkään tuli sellainen kipukramppi vyönä etten pystynyt kääntymään ollenkaan ja tuntui siltä, että selkä romahtaa alta ihan justiinsa.

Tein lattialla pari kiertovenytystä ja sain siihen vähäsen tolkkua. Käytiin kävellen kaupassa ja se vetreytyi.

Sitten niska meni toistamiseen niin jumiin, että koko päätä kiskoi ja kivisti. Fysio totesi yleisen stressitilan kaikissa hartioissa ja niskanikamissa ja antoi pari ohjetta. Paikat on vaan nyt herkkinä hajoamaan ja ärsyyntymään.

Ihan hirveetä, että voi olla sellainen lihasjännityspäänsärky, josta tulee huono olo. Tosi rajua, ja mulla ei ole ennen koskaan sellaista ollut. Nikamakäsittelyn jälkeen kesti vielä 2 päivää ennen kuin päänsärky loppui.

Eikä mulla ole kädessäni mitään syytä viikkokausien verenpaineeseen ja sydämentykytyksiin. Se meni ohi itsekseen. Eivät ne paineet nyt megakorkeat silloinkaan ole, mutta selvästi keskiarvoa korkeammat.

Otettiin sitten verikoe kuitenkin, lähinnä kilpirauhasen normaaliuden varmistamiseksi. Ei ole tulehduksia eikä kilpirauhasen häiriötä. Eikä diabetesta, nice to know. Ei maksaa eikä munuaisia (eikun niiden häririöitä).

Kaikki voi johtua minkä vaan hormonin heilahteluista. Ei mulla ole muuta kuin se kokemus ja opetus, että mun verenpaineet voivat spontaanisti pysyä 3-4 viikkoa ylhäällä ilman että siihen on syytä, tai syytä huoleen.

Ja että ehkä oon liian paksu.

Kampaaja sanoi, että se näki mun pään sivuilla harmaita hiuksia.

Että näitä tietoja sulatellessa. Vanha ja paksu.

DDR-museon jääkaappimagneetteja.