sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Auto hajoaa osa 3 – päätöksiä


Lue Osa 1 tästä: Auto hajoaa osa 1 – kaara jättää kotiovelle
Ja Osa 2 tästä: Auto hajoaa osa 2 – kosla sammuu tielle


perjantai

Jatkuu huomenna: perjantai-iltapäivällä nainen soitti. Korjaamolla on vastaanotossa uusi rouva Anouk, tai ainakaan en ole häntä edellisvuosina nähnyt. Joka sanoi, että voin tulla hakemaan auton ja he kertovat sitten, mikä on.

Menin mieheni kanssa kuuntelemaan tilannetta. Eli sain ottaa Micran mukaan, mutta siinä on väliaikainen varaosa. Rouva Anoukilla on nimittäin sattumalta ihan samanlainen Micra ja yhtä vanha. He olivat vaihtaneet hänen Micrastaan sytyttimen minun Micraani, ja heti oli alkanut Anoukin auto nikotella ja minun ajaa hyvin. Nyt he halusivat minun testaavan viikonlopun yli, pysyykö se normaalina. Jotta on varmasti todistettu, että kaikki vaivat johtuvat vain viallisesta sytyttimestä.

Jos yksi osa sattuu olemaan rikkonainen maanantaikappale, se olisi helppo homma. Uusi osa moottoriin ja kaikki toimii. Mutta korjaamo oli kokeillut jo kahta samanlaista osaa ja molemmat nikottelivat.

Jos tällä yleisellä halpisosalla on perustavanlaatuinen yhteensopivuusongelma jostain syystä, ollaan dilemman edessä. Alkuperäinen Nissanin osa olisi tuplasti kalliimpi. Siinä loppuu minun budjettini tämä auton suhteen.

Korjaamo pystyisi sen kyllä korjaamaan, mutta vain kalliimmalla osalla, ja sitäpä minä en halua enää. Raha päättää nyt. Auto on niin vanha, ettei se ole sen arvoinen.

Kävin vähän rauhoittumassa ja katselemassa miekkaliljapeltoa työpaikan lähellä.

Okei, mutta siis mikä korjaamo antaa asiakkaalle henkilökunnan omasta autosta varaosan kokeiltavaksi moneksi päiväks? Ja saattaa työntekijän tilanteeseen, jossa hänen oma autonsa ei toimi?

Mieheni sanoi jo tätä ennen, että kai korjaamoni haluaa pitää asiakkaansa ja tekee parhaansa. Niitäkin turhauttaa, kun eivät saa autoa toimimaan. Yleensä he saavat kaiken korjattua kunniallisesti, ja nyt yhtäkkiä eivät.

Todellakin näyttää siltä, että he haluavat pitää asiakkaansa. Kamoon, haloo. Tai siis tämä nyt on jo vähän liikaa. Eihän tällaista korjaamoa enää jätetä, niin lojaaleja.



maanantai

Tottakai auto toimii hyvin lainatulla sytyttimellä varustettuna. Ajoin töihin ja takaisin. Sitten vein sen korjaamolle (3. kerta), jotta Anoukille voidaan palauttaa hänen oma osansa. Korjaamo haluaa kokeilla vielä kolmannen kerran samanlaista uutta osaa, mutta eri yksilöä.

Käyttävät vanhaa sanontaa: ”Driemaal is scheepsrecht.” Suomeksi ”kolmas kerta toden sanoo”, mutta vähän erilailla. Tuo on suoraan käännettynä jotain sellaista kuin ”kolme kertaa on laivan oikeus”. Minkä laivan? Mikä oikeus tehdä mitä? Nyt pitäsi tutkia, mikä vanha matruusijuttu tämä on. Että laivalla saa yrittää jotain kolme kertaa. Täh. Sitäpaitsi emme ole laivalla, vaan autossa.

Ajatuksena on kuitenkin, että aina saa yrittää kolme kertaa, jos ei heti onnistu. Ei saa luovuttaa eikä soimata yrittäjää vielä senkään jälkeen, jos on kaksi kertaa mennyt pieleen; kolmas kerta suotakoon. Jotain sellaista.

Nyt oli osan valmistajakin jo hyvin kiinnostunut kuulemaan, eivätkö kaikki heidän sytyttimensä tosiaankaan toimi. Oletus ja odotus on, että sopivat myös tähän autoon moitteettomasti. Onko koko erä viallinen ja pitää poistaa myynnistä? Heittää roskiin sellaiset kymmenentuhatta sytytintä?

Maailman vanhin Micra aiheuttaa täysin viattomasti hajoamalla autoteollisuuden alihankkijan vararikon? Nyt ollaan ison konfliktin äärellä? Perhosensiipi-kaaosteoria ja katastrofien lumivyöry? Alkaa jo naurattaa.

”Yksin tällä tyhjällä (korjaamon) tiellä...” taas odottamassa hakijaa. Monesko kerta, kolmas? Monesko viikko menossa? Kolmas kai.

No, päätös luopua tästä autosta on ollut muutenkin jo pitkään lähellä. Katsotaan, onko tämä viimeinen tikki. Teemme mieheni kanssa joka tapauksessa aivotyötä seuraavan ratkaisun eteen.

Mieheni oli katsonut yksityisleasingin ehtoja ja hintoja ja  voisi ottaa leasing-auton seuraavaksi itselleen. Se onkin huoleton ratkaisu kuukausikustannuksin, joihin sisältyvät kaikki korjaukset. Minä saisin hänen nimissään olevan Suzukin ja voisin käyttää sen loppuun tulevina vuosina. Se onkin kyllä kiva auto. Ja suuren harppauksen modernimpi kuin tämä vanha.

Jos Micra onkin lopulta vihdon korjattu, niin vien sen sitten heti romuttamolle vai? Tässä on niin paljon päätöksiä, etten saa tästä selkoa.

Oman etupihan syyssädekukka äityi riehumaan.


keskiviikko

Auto on vieläkin korjaamolla eivätkä ne soita. Olen yhä lakonisempi enkä halua sitä oikeastaan enää takaisin. Kestää liian kauan. Vieroitus on alkanut.


torstai

Nyt se varaosan valmistaja oli lähettänyt korjaamolle uudestaan saman varaosa-yksilön, jota ensimmäisenä kokeiltiin ja joka ei toiminut. Tyhmääää... Maksimaalinen jokaisen odotusajan venytys tässä hommassa.

Tänään tuli se kolmas osa... ja auto toimii! Kuulemma.

Hain sen. Se toimii. Kai. Kunnes toisin todistetaan.

Oli vain ilkeää sattumaa, kohtalon ivaa, että kaksi samanlaista, uutena tehtaalta tullutta sytytintä oli viallisia.


perjantai

Auto toimii oikeasti. Myyn sen silti.

Ostajakin löytyi jo. Työkaverini vaimon veljellä on käytettyjen autojen bisnes ja verstas, jossa hän niitä kunnostelee ja jälleenmyy. Säästää minulta sen vaivan, että joutuisin vastaanottamaan koko joukon tuntemattomia ostajia netti-ilmoituksen kautta saadakseni auton myytyä. Helpointa laittaa se jollekin mutkien kautta tutulle.

lauantai

Käytiin vertailemassa ja koeajamassa pari leasing-autoa. Joku pikkumalli sitten, koska halutaan vain kohtuulliset kustannukset. Onneksi autotalot ovat meillä ihan vierekkäin, voi kävellä Volkswagenilta Opelille ja Fordilta Hyundaille.

Täältäkin samasta hallista näkyy Citroen ja toisessa suunnassa Skoda.


Ovatpa leasing-värit tylsiä meidän makuun, perushintaan kuuluu korkeintaan musta tai valkoinen ja ehkä hopea. Nämähän eivät ole virallisesti värejä ollenkaan, vaan mustavalkoisen eri skaaloja. Värillä tarkoitan jotain sellaista, joka esiintyy spektrissä elikä sateenkaaressa. Joissain malleissa korkeintaan kirkas peruspunainen olisi maksuton.

Jos minä jatkan käytettyjen autojen linjalla, niin iloitsen kyllä sitten siitä, kun saan etsiä itselleni turkoosin, violetin tai ruohonvihreän auton. Onneksi seuraava Suzukini on oranssi.

Tässä sitä olisi värin mallia. Vanha Datsun.

Käytetyt ovat sinällään ihan hyvän näköisiä.

Koeajo.

myöhemmin

”Meille tulee auto.” Olemme päättäneet laittaa leasing-paperit kuntoon. Hakemuksen analysoi vielä joku finanssivalvoja. Ei täällä tosta vaan saa lainaa, rahoitusta tai leasingiä. Ehkä hyvä niin.

Oli se vaikeaa. Jotenkin tämä vanhasta autosta luopuminen oli päätös, joka piti nyt pusertaa läpi, vaikka tiukkaa teki. Kesti kauan uskoa, että minun on vihdoin otettava askel uudempaan autoon.

Vaikka ei tietenkään oikein ehtisi, niin tämä kaikki tehdään juuri nyt. Parin viikon kuluttua kaikki autot ovat vaihtaneet omistajaa ja kriisi selätetty.

On kuitenkin ihan mukava tunne, että Micra ei päädy romuttamolle, vaan pääsee jonkun käyttöön jatkamaan elämäänsä. Se voi toimia vielä vuosia ja tuhansia kilometrejä, kun sitä vain jaksaa kunnostaa.

2 kommenttia:

  1. Todella lojaaleja kyllä, kun vaihtaa osan työntekijän autosta kokeiltavaksi moneksi päiväksi. Ostin juuri lämmittimen autooni. Onneksi muuta ei ole pitkään aikaan tarvinnut ostaa tai huoltaa. https://www.planar.fi/440856803

    VastaaPoista
  2. Aika jännä, että kaksi uutena tehtaalta tullutta varaosaa oli viallisia. No onneksi sitten loppuen lopuksi sait toimivan varaosan. Oma autoni oli huollossa, vaihdettiin vain iskunvaimentimet. Muuta ei onneksi ollut. https://www.korpiauto.fi/autovaraosat

    VastaaPoista